Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen johdolla alkaa kahden vuoden projekti, jonka aikana laaditaan suunnitelmat lohen palauttamiseksi Oulujokeen. Ympäristöosaston kehittämispäällikkö Eero Merilä laskee Fortumin omistamien kuuden Oulujoen vesivoimalan kiertämisen ja ylittämisen kalatein maksavan karkeasti 15-16 miljoonaa euroa.
Kustannusarvio tulee yksinkertaisesti siitä, että Oulun kaupungin varoin rakennettu Merikosken kalatie maksoi 1,4 miljoonaa euroa. Kun Merikosken padotuskorkeus on 11 metriä ja koko Oulujoen pudotus Oulujärvestä mereen on 122 metriä, niin nousutietä lohelle on rakentamatta vielä 111 metriä. "Merikosken esimerkistä voi ihan hyvin laskea metrihinnan ja pistää vähän päälle", Merilä arvioi.
Lohen palauttaminen Oulujokeen sai vauhtia Merikosken kalatien valmistumisesta 2004. Merikosken kokemukset ovat hyviä verrattuna vuosina 1950-1954 käytössä olleeseen kalahissiin. Tuolloin Merikosken patoaltaaseen nostettiin hissillä vain 426 madetta ja 303 lohta. Ei siis ihme, että luontainen lohen poikastuotanto Oulujoessa päättyi ja velvoitteet on hoidettu istutuksin.
Suunnitelmat
pienistä portaista
Lohen palauttamisen projektipäällikkö Anne Laine ympäristökeskuksesta on jakanut työn kymmeneen eri osahankkeeseen.
Oulujokeen laaditaan kahden vuoden kuluessa kalateiden vaihtoehtoiset yleissuunnitelmat, joissa tarkastellaan luonnonmukaisia ja teknisiä malleja. Lisäksi kartoitetaan lohenpoikasten elinympäristö patoaltailla ja sivujoissa sopivien kutu- ja poikastuotantoalueiden löytämiseksi. Tutkittavaksi tulevat lohenpoikasten selviytymisedellytykset Oulujoen sivuvesistöissä kuten Utos- ja Kutujoessa.
Kalateiden rakentaminen edellyttää kalataloudellisia kunnostustöitä jokivarressa ja sivujoissa. Töistä laaditaan selvitykset samoin kuin maisemoinnista. Arvioitavaksi tulevat kalastuksen tarpeet, millaisia rakennelmia kalastus vaatii jokivarteen. Kalateiden rakentaminen edellyttää tietoa itse kaloista. Niinpä kalojen määriä ja liikkeitä seurataan radiolaittein - nousulohia, smoltteja ja patoaltaiden haukia.
Utos- ja Kutujoilla tehdään mädin haudontakokeita, jotta jokien kunnostustarve voidaan arvioida ja kohdentaa oikeisiin paikkoihin. Kalateitä ei saada rakennettua Oulujokeen ilman oikeudellisia selvityksiä. Kenelle työt kuuluvat? Voimaloiden omistaja Fortum Oyj ei ole tarjonnut kuin vettä. Niinpä rakentaja saatetaan joutua etsimään toisaalta. Kyseeseen tulevat tällöin jokivarren kunnat ja niiden yhteistyökumppanit.
Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta selvittää projektin aikana kalateiden rakentamisen sosiaaliset edellytykset. Mitä jokivarren asukkaat ja muut toimijat odottavat Oulujoen tulevaisuudelta? Myös riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Paltamon yksikkö on kytketty kehittämään kalataloudellisia, käytännön tutkimusmenetelmiä.
Rahoitus tulee EU:sta, sillä vastaava työtä tehdään Petroskoissa, missä Äänisen järvilohelle rakennetaan pääsy Lososinkajokeen.