Lohenpoikaset ovat rankassa opissa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) Kainuun vesiviljely- ja tutkimusasemalla Paltamossa: Hakasuon altaisiin on viskattu jalokalan alkujen joukkoon muutama nälkäinen hauki. Lohi oppii näin pelon hajun ja pärjää toivottavasti vähän paremmin, kun solahtaa aikanaan istukkaana Simojen vesiin.
Pelkokoulutettujen lohien selviytymistä tutkitaan sähkökalastuksella heinäkuussa. Vertailuryhminä ovat laitoksessa kasvaneet ja luonnonvedestä pyydetyt lohet. Alustavien kokeiden perusteella koulutuksen tulokset ovat lupaavia.
Hakasuosta kehitetään nyt pitkäjänteisesti kokeellisen ekologisen kalantutkimuksen toimipaikkaa. Yhteistyökumppaneita ovat muun muassa yliopistot, ympäristökeskukset ja Metsähallitus.
Koko Euroopankin mittakaavassa modernilla ja suurella laitoksella elettiin vielä kolme vuotta sitten maailmanlopun tunnelmissa. Vakava ja ärhäkästi tarttuva kalojen BKD-tauti saastutti altaat, ja arvokkaat emokalakannat oli tuhottava. Taudin uusiutumista ei voida sulkea pois, koska tapauksen epidemiologiaan ei kyetty täysin selvittämään ja yläpuolinen vesialue ei ole suljettu. Siksi vesiviljelystä päätettiin luopua.
Vankkaan asemaan
RKTL:n ylijohtaja Eero Helle lupasi tiistaina Paltamossa, että uudehkon laitoksen sadalle altaalle ja laajoille sisätiloille löydetään järkevää ja kannattavaa käyttöä. Tavoitteena on vankka asema paitsi kansallisessa, myös kansainvälisessä kalantutkimuksessa.
Hakasuon muutokset eivät ole haitanneet kalanistutuksia. Tuotanto on korvattu pääasiassa Taivalkosken laitoksen tuottamilla istukkailla.
Toimipaikan päällikön, tutkija Pekka Hyvärisen mukaan nykyisiä ja lähitulevaisuuden tutkimusaiheita ovat muun muassa jokien entisöinnin vaikutukset kaloihin ja jokikalojen talviekologia. Hyvärinen myönsi, että hyinen talvitutkimus ei innosta yhtä paljon kuin kesäiset vesiretket. Tilannetta luvattiinkin korjata.
Hakasuolla otetaan selvää myös tulokaslajien vaikutuksista, esimerkkeinä puronieriä ja täplärapu. Puronieriän tiedetään jo laittaneen taimenen paikoitellen ahtaalle.
Raputalousohjelman johtaja Markku Pursiainen tähdensi, että niin joki- kuin täplärapuakin voidaan hyödyntää Suomessa taloudellisesti. Täplärapua saa istuttaa vain Etelä-Suomeen, mutta rutolle vastustuskykyistä lajia haluttaisiin muuallekin. Vastaan tulevat kuitenkin luonnon lait: kun valon määrä on sellainen, että se laukaisee täpläravun muninnan, on Kainuun korkeudellakin yleensä jo liian kylmää.
Rutto on tulossa
Tutkija Satu Viljamaa-Dirk Elintarviketurvallisuusvirastosta toi selvyyttä Kainuussakin kuohuneeseen rapuruttokeskusteluun. Hänen mukaansa rutto voi piillä pienissäkin vesissä ja puhjeta krooniseksi, kun rapuja istutetaan ja kanta kasvaa. Rapurutto ei siis välttämättä leviä vain istukkaiden tai saastuneiden välineiden kautta.
"Rutto ei leviä myöskään täpläravuista jokirapuihin. Sellaista ei ole havaittu koskaan. Kyseessä on kaksi eri ruttotyyppiä", Viljamaa-Dirk tähdensi.
Kivesjärven ravustajille tutkijalla oli synkkä viesti: vaikka järven rapukanta on nyt hyvä, siellä tiedetään olevan rapuruttoa. Kannan romahtaminen on näin ollen vain ajan kysymys.