Oikeaoppinen treenaus voi parantaa kalaistukkaiden selviytymistä luonnossa, kertoo kasvatuskalojen uintiharjoittelusta perjantaina väittelevä Katja Anttila. Väitöstyön mukaan kasvatettujen kalojen heikompi lihasten suorituskyky voi olla eräs tekijä, joka vaikuttaa istukkaiden selviytymiseen.
"Lihaksen toimintakyky kasvaa harjoittelemalla", Anttila kuvaa. Kasvatettujen kalojen lihasten energiantuottokyky oli heikompi ja lihasten supistumiseen osallistuvien rakenteiden määrä vähäisempi kuin villeillä kaloilla. "Treenaamattomien kalojen lihaksissa on myös tosi paljon rasvaa", Anttila lisää.
Harjoittelu sujuu yksinkertaisella menetelmällä: nostamalla kasvatusaltaaseen tulevan veden virtausnopeutta. "Kalalla on luontainen taipumus uida virtausta vastaan. Mitä isompi virtausnopeus on, sitä kovempaa kalatkin uivat", Anttila kertoo. Ja uidessa lihaskunto kasvaa.
"Virtausnopeus sovitetaan kalan pituuden mukaan, se on normaalisti puoli ruumiinmittaa sekunnissa. Paras harjoitusohjelma esimerkiksi lohelle tulisi virtausnopeudella 1,5 ruumiinmittaa sekunnissa", Anttila laskee.
Treenausta on kuusi tuntia päivässä viiden päivän ajan.
"Treeni kestää parin viikon ajan ennen istutusta", hän lisää.
Harjoittelun vaikutuksia tutkittiin myös luonnonoloissa: Simojokeen, 44 kilometriä jokisuulta yläjuoksulle, vapautettiin tavallisia ja harjoitusohjelmalla treenattuja istukkaita. "Harjoittelemattomat kalat kelluskelivat virran mukana ja olivat jokisuulla aikaisemmin, treenatut kalat viipyivät joessa kauemmin", Anttila kertoo.
Harjoitelleet kalat uivat pontevammin vastavirtaan ja lisäksi Anttila arvelee niiden saalistaneen joessa villien lohien tapaan.
Jatkossa aiotaan seurata istutettujen kalojen selviämistä takaisin Simojokeen, sillä ne kantavat selässään Carlin-merkkiä.
Kalanistutusten tuloksellisuudesta on kiistelty vuosia. Uintiharjoittelu olisi helppo ja halpa tapa parantaa istukkaiden elinkelpoisuutta.
"Varsinkin lohien kohdalla istutukset tehdään keväällä, tulva-aikaan. Silloin vettä on runsaasti saatavilla kasvatuslaitoksilla", Anttila huomauttaa.
On esitetty, että vain alle viisi prosenttia istutetuista kaloista selviää lisääntymisikään asti hengissä. Anttila ei vielä halua arvioida, paljonko hyötysuhdetta voitaisiin harjoittelulla parantaa. "Siihen pitää odotella pari vuotta, että saadaan tuloksia merivaellukselta palaavien lohien selviytymisestä."
Katja Anttilan väitöskirja "Villien, harjoitettujen ja kasvatettujen
kalojen uintilihakset. Näkökulmia kalsium- ja energia-aineenvaihduntaan" tarkastetaan Oulun yliopistossa perjantaina kello 12.