Lohen kasvu hiipui hel­teil­lä

Harvinaisen kuuma ja kuiva kesä tekee pahan loven myös kalantuotantoon. Kirjolohen kasvatuksen arvioidaan jäävän tavoitteestaan etenkin sisävesillä, jossa kasvatusaltaiden vedet lämpenivät liikaa keskikesällä.

Pentti Parviainen heittää kirjolohen altaaseen Taivalkosken laitoksella.
Pentti Parviainen heittää kirjolohen altaaseen Taivalkosken laitoksella.
Kuva: Aimo Kajava

Harvinaisen kuuma ja kuiva kesä tekee pahan loven myös kalantuotantoon. Kirjolohen kasvatuksen arvioidaan jäävän tavoitteestaan etenkin sisävesillä, jossa kasvatusaltaiden vedet lämpenivät liikaa keskikesällä.

Suomen kalankasvattajaliiton toimitusjohtaja Harri Kukka sanoo, että tuotannon notkahdusta on vielä hankala arvioida.

Edellisvuonna kotimaassa kasvatettiin 14,3 miljoonaa kiloa kalaa. Kasvatusmäärä aiottiin nostaa tällä kaudella noin 15 miljoonaan kiloon, mutta se ei poik­keuksellisen kesän vuoksi toteudu.

"Tuotanto voi säilyä suunnilleen saman suuruisena kuin viime vuonna", Kukka arvioi.

Satojen tuhansien kilojen aukko lohenkasvatuksessa sattuu hankalaan saumaan, sillä ruokakalamarkkinoilla eletään harvinaisia aikoja vuosikausiin. Kalan tuottajahinta on kivunnut kesäkuukausina ylimmilleen vuosikymmeneen.

Kalankasvattaja Pentti Parviainen kertoo, että kasvattajalle kalasta on maksettu keväästä saakka viisi euroa kilolta.

"Kalan hinta on hyvällä mallilla, toivottavasti se pysyy myös pitkään", Parviainen sanoi.

Suomalaisten kasvattajien kiusana pitkään olleen Norjan lohen tuonti on laskenut jonkin verran, mutta sitäkin on markkinoilla edelleen runsaasti. EU asetti norjalaislohelle tuontitullit ja kirjolohelle minimihinnan kuudeksi vuodeksi.



Kiivailu lintutaudista nosti myrskyn


Harri Kukka arvioi, että kasvatetun kalan kysynnän kasvu johtuu viime keväänä lintuinfluenssasta puhjenneesta myrskystä. Kiivas keskustelu on ohjannut kuluttajia ostamaan kanojen sijasta kalaa.

Maailman mitassakin jättimäistä kalantuotantoa pyörittävä Norja on myös saanut aiemmin pahasti velkaantunutta yrityskenttää ojennukseen.

"Norjassa on tehty yritysfuusioita, jonka seurauksena suuremmat yritykset ovat pystyneet määräämän markkinoita paremmin", Kukka sanoi.

Norjan tilastojen mukaan maan kalankasvatus on kovassa kasvussa. Viime vuonna lohta tuotettiin yli 550 000 tonnia.

Pienten maiden on hankala kilpailla valtava norjalaistuotannon kanssa, minkä vuoksi EU:n asettamat polkumyynnin esteet tulivat tarpeeseen.

"Nyt tullilla ja minimihinnalla ei ole kuitenkaan merkitystä, koska kalan hinta on noussut", Kukka muistuttaa.

Hintasota on ajanut monet kalantuottajat ahtaalle viime vuosina, ja yrittäjäkaarti on harventunut tasaisesti.

Hankalan markkinatilanteen lisäksi kannattavuutta on rassannut Harri Kukan mukaan se, että määräajoin kalalaitoksille myönnettävät luvat ovat koko ajan tiukentuneet. Kuormitus on sidottu siihen, kuinka paljon kasvatukseen saa käyttää rehua.

Kukka muistuttaa, että elinkeino on onnistunut keventämään ympäristökuormitusta hyvin, sillä esimerkiksi kaikesta vesistön fosforikuormasta vain kaksi prosenttia tulee kalankasvatuksesta.

"Kymmenessä vuodessa kalankasvatuksen fosfori- ja typpikuormitus on vähentynyt 60 prosenttia", Kukka sanoi.

Kuormitus on laskenut osin myös tuottajien harventumisen vuoksi, mutta Kukan mukaan eniten tuloksia on tuonut rehujen koostumusta ja ruokintatekniikkaa kehittämällä.

Ilmoita asiavirheestä