"Tenovuonon kassikasvatus on poliittinen kysymys", totesi suomalais-norjalaisen rajavesistökomission Norjan osapuolen puheenjohtaja, Finmarkun maakunnan ympäristöpäällikkö Bente Christiansen Saariselällä, jossa komissio torstaina päätti jo maanantaina alkaneen kokouksensa.
Komissio on suositellut jo aikaisemmin kassikasvatuksen lopettamista Tenovuonossa luonnonlohikannan suojelemiseksi. Mitään ei kuitenkaan ole tapahtunut. Nyt komissio esittää suoraan Norjan hallitukselle, että se kiirehtisi Tenovuonon laitoksen siirtämistä koskevien sopimusten tekemistä. Chriastiansenin mukaan kassilaitoksen omistajat ovat sekä paikallisia että Oslossa toimivia liikemiehiä.
Norjan Villilohikomitea esitti mietinnössään koko Itä-Finmarkun rannikon rauhoittamista kassikasvatukselta. Norjan hallitus antoi kesäkuussa mietinnöstä suurkäräjille oman esityksensä. Chriastiansen arvioi sen etenevän suurkäräjille ensi vuoden alussa.
Hallituksen esittämä suojeluohjelma merkitsisi 37 kansallisen lohivesistön ja 21 kansallisen lohivuonon perustamista Norjaan. Finmarkussa ohjelmaan kuuluisi kahdeksan jokea ja viisi vuonoa, myös Teno- ja Näätämövuonot. Niissä ei sallittaisi muun muassa vesivoiman rakentamista eikä soranottoa ja vuonoissa kiellettäisiin kassikasvatus.
"Kassikasvatuksen kieltäminen ei koskisi vuonojen nykyisiä kassilaitoksia, niiden siirtyminen pois olisi vapaaehtoista", Christiansen huomautti. Vuonoihin jääville laitoksille asetettaisiin kuitenkin erittäin tiukat lohien karkaamisen estämistä ja terveystarkastuksia koskevat vaatimukset. Uusia kassilaitoksia ei myöskään saa rakentaa suojeltavaksi esitettyihin vesistöihin ennen kuin suurkäräjät on käsitellyt ohjelman.
Suomen hallitukselle komissio esittää desinfiointipakkoa Teno- ja Näätämöjokien alueelle. Muista vesistöistä tuoduille kalastusvälineille ja veneille tulisi hankkia desinfiointitodistus ennen kalastusluvan ostamista. Myös vesitasojen käytöstä aiheutuva riski tulisi selvittää pikaisesti. Desinfioinnilla pyritään estämään Gyrodactylus salaris -loisen leviäminen. Loista on Suomessa muun muassa Torniojoessa.
Kaitakoskelle ruoppaus?
Paatsjoen Kaitakosken voimalaitoksen yläpuolisen jokiosuuden tutkiminen on komission mielestä tarpeen sillä alueen ruoppaaminen voisi Lapin ympäristökeskuksen mukaan parantaa Inarijärven säännöstelyvälin hallintaa ja sitä kautta järven ekologista tilaa. "Myös Venäjän omistaman Kaitakosken voimalaitoksen uusimista on suunniteltu", Suomen osapuolen puheenjohtaja Olavi Parpala kertoi.
Inarijärven säännöstelyväliä pienennettiin kolme vuotta sitten nostamalla alinta ja laskemalla ylintä säännöstelytasoa. Kaitakosken yläpuolisen osan putoushäviö on sen jälkeen estänyt juoksutusten tarkoituksenmukaisen säätelyn. Ilman putoushäviötä suurimpia ohijuoksutuksia voitaisiin pienentää aikaistamalla juoksutusten suurentamista. Se vähentäisi mm. eroosiota sekä Paatsjokivarressa että Inarijärvessä.
Suomen, Norjan ja Venäjän rajakunnat Petsamo, Etelä-Varanki ja Inari suunnittelevat yhteistä projektia Paatsjokilaakson asukkaiden elinolojen parantamiseksi ja asukkaiden välisten yhteyksien parantamiseksi. Paatsjoen vesistöalueelle on suunnitteilla myös yhteinen hoito- ja seurantaohjelma.
Nikkelin sulaton päästöjen vaikutusta luontoon on tutkittu jo kymmenen vuotta. Seurantaa jatketaan senkin jälkeen, kun sulatto uusitaan, päästöt pienenevät ja luonto toivon mukaan alkaa elpyä.
Sulaton uusimisen aikataulu ei vielä ole tiedossa mutta korjauksen suunnittelutyö on käynnissä ja päästöjen seurantaohjelma esitellään tiettävästi ensi viikolla Murmanskin luonnonvarakomitealle.