Oulu
Hupisaarilla on talven pakkasista huolimatta tehty uutterasti töitä, joten rakenteilla olevan kalatien betoniportaiden muoto alkaa hahmottua lumien sulaessa. Oulun Merikoski saa ensi juhannukseen mennessä vuosikymmenet puheena olleen kalojen nousureitin voimalan ohi ylävirtaan.
Oulun Energian voimaloiden käyttöpäällikkö Yrjö Vilhunen painottaa, että Merikoskesta padon päälle ylävirtaan rakennetaan nimenomaan kalatie eikä lohiporras.
"Parina kesänä tehty kalojen nousututkimus osoitti, että nousuhaluja on myös aivan ahvenella, kuhalla, lahnalla, hauella, siialla, taimenella, kirjolohella ja tietysti itse lohella. Merikoski houkuttaa kaikkia Perämeren kalalajeja. Siksi puhumme kalatiestä emmekä lohiportaista. Kalatie soveltuu useille lajeille, myös sille lohelle."
Vilhusen mukaan kalatie on kunnolla nähtävissä joskus toukokuun alussa. Mitään kylmää betoniportaikkoa Merikosken ja Hupisaarten kulmille ei ole tulossa, vaan maisemoinnin urakoitsija valitaan lähiaikoina. Kalatie istutetaan arvokkaaseen puistomaisemaan.
Kalat uiskentelemaan
kauneuspadoille
Kalatie alkaa Merikosken voimalan kupeesta Toivoniemestä vanhasta nippu-uittokanavasta. 16 portaan avulla kaloille tarjotaan mahdollisuus nousta kauneuspadon altaisiin. Uittokanavan lisäksi tehdään varanousu aivan Merikosken voimalan nurkalle, sillä kala pyrkii siitäkin nurkasta ylöspäin.
Töitä Merikosken voimalan päässä johtava Skanska Tetra Oy:n mestari Risto Siltalan mukaan pysytään aikataulussa.
"Merikosken kalliolouhinta ja porrasvalut hoituvat ajallaan. Päätie on uittokanava."
Merikosken ja Hupisaarten välisen kauneuspadon altaan pohjaan on jo louhittu nousu-ura, jossa virtaama ohjaa kalat edelleen Hupisaarten puoleisille portaille Lasaretinsaaren kylkeen. Lasaretin päässä urakoi Viherrengas Oy. Mestari Ari Hannula luottaa kalatien rakenteiden olevan kunnossa jo toukokuussa urakkasopimusten mukaisesti, vaikka talven pakkaset hidastivatkin aikataulua.
"Olemme kirineet aikaa kiinni. Rakennusteknisesti kalatie on valmis toukokuussa. Parhaillaan on menossa allasvalu. Viimeiseksi teemme patomuuriin vesiaukon. Ympäristötyöt ovat sitten eri urakassa. Eiköhän tämä valmistu juhannukseksi."
Hannula pitää kalaportaiden rakentamista mielenkiintoisena tehtävänä, sillä niitä ei aivan joka päivä Suomessa rakennella. "Kaupunkilaisetkin kyselevät päivittäin, mitä me oikein teemme. Tämä työmaa kiinnostaa ihmisiä."
Yrjö Vilhunen ei pidä pahana, jos joku kala sattuisikin eksymään pitemmäksi aikaa kauneuspadolle tai Hupisaarten puroihin uiskentelemaan matkallaan Merikoskesta Lasaretin portaikkoon ja ylävirtaan. Vilhunen laskee kauneusaltaan ja patomuurin väliin tarvittavan yli 40 porrasallasta, jotta nousu yläjuoksulle on viimein onnistunut.
Patoaltaasta kalatiehen juoksutetaan vettä puolitoista kuutiota sekunnissa. Lasaretinväylän kautta Hupisaarten puroihin juoksutetaan kesäisin lisäksi vettä kuution verran sekunnissa.
Vilhunen laskee, ettei energiataloudellisesti ole kovin isosta asiasta kyse, kun Merikosken keskivirtaama on 250 kuutiota sekunnissa.
Näin energiahävikki jää alle prosentin, kun talvella kalatiehen aiotaan laskea vettä vain tuollaiset viisi ämpärillistä eli 50 litraa sekunnissa.
"Tavallisesti kesällä energian hintakin on alhaisempi, ei tässä niin suurta hävikkiä synny."
Kalatielle ei tehdä
kantta
Talvella kalatie saa kuitenkin jääkannen. Kesäksi ei kansia ole tarkoitus rakentaa, vaikka esimerkiksi Kemijoen Isohaarassa kalaportaat on suojattu verkolla.
Vilhunen vakuuttaa, ettei kalatiellä ole vaikutusta tulvatilanteessa Merikosken voimalan toimintoihin. Tulvajuoksutusten aikana suljetaan nippu-uittokanavan reitti.
"Kaikkeen on varauduttu. Tulvien aikana eivät kalatien rakenteet vaarannu", Vilhunen sanoo.
Kalatien kokonaiskustannusarvio on 1,2 miljoonaa euroa, josta kaupungin ja Oulun Energian osuus on kolmannes. Kaksi kolmasosaa rahoituksesta hoituu Euroopan unionin eri rahoituskanavien kautta.