Pohjois-Suomi uhkaa menettää yli sata miljoonaa euroa EU-tukia vuosien 2014–2020 aikana, jos ministeriötason kaavailut kansallisen tuen jaosta toteutuvat.
Työ- ja elinkeinoministeriössä sekä hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmässä on ollut esillä ajatus jakaa tukieurot tasan Suomen eri alueiden kesken. Suomi saa kuitenkin EU:n aluetuesta kaksi kolmasosaa pohjoisen ja itäisen osan harvan asutuksen perusteella.
Tuen tasajako johtaisi siihen, että tukieuroja siirtyisi eteläiseen Suomeen. Vakavan rakennemuutoksen kourissa kamppailevalle Pohjois-Suomelle tämä olisi kova isku.
Viime syksynä pelättiin, että syrjäisten alueiden saamat EU-tuet laskisivat EU:n budjettikaudella 2014–2020 35 eurosta 20 euroon alueen asukasta kohti.
Nyt näyttää siltä, että tukitaso pysyy ainakin entisellään seuraavalla tukikaudella. Jos hyvin käy, se saattaa jopa nousta 40 euroon asukasta kohti. Tosin mikään ei ole varmaa ennen kuin EU-budjetti lyödään lukkoon.
EU:n huippukokouksen on määrä päättää rahanjaosta 7. helmikuuta. Kansallisen tuen jaosta tehtäneen päätöksiä maaliskuun lopulla.
Suomi on keikkunut EU:n budjettineuvotteluissa veneen molemmilla reunoilla. Yhtäältä on vaadittu EU:n budjetin karsimista ja toisaalta haluttu pitää kiinni osuudesta maatalous- ja rakennerahoista, jotka ovat EU:n suurimpia menoeriä.
EU:ssa tuista sopiminen on kiinni siitä, löytyykö muilta osin yksimielisyyttä budjetista.
Pohjois-Suomen asemia rahanjaossa heikentää se, että eri alueiden edunvalvonta on koventunut viime vuosina. Jokaisella alueella on osoittaa omia perusteluitaan pyytää lisää rahaa kehityksensä turvaamiseksi.
Kuvaavaa on, että Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajat ovat edunvalvonnassa löytäneet toisensa. Tällaista ei ole ilmennyt aikaisemmin.
Hallituksessa on vain yksi ministeri, liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.), joka on lähtöisin Pohjois-Suomesta ja jonka tätä taustaa vasten uskoisi kamppailevan pohjoisen puolesta. Hän kuuluu tukirahojen jakoa pohtivaan ministerityöryhmään.
Yksi ministeri ei paljon paina, jos hänellä ei ole riittävää tukea takanaan. Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallitus on koostumukseltaan varsin eteläpainotteinen, joten kova vääntö on edessä, mikäli pohjoinen aikoo saada sille kuuluvan osuuden tuista.
Pohjois-Suomessa on syytä valpastua edunvalvonnassa, ettei käy niin kuin ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen kanssa on käymässä. Paikkojahan lisätään etelässä ja karsitaan pohjoisessa sieltäkin, missä koulutukseen hakeutuvien nuorien määrä on ja pysyy korkeana.
Kansanedustajien ja muiden eri vaikuttajien on korkea aika lobata aluetukien puolesta nyt jos halutaan vaikuttaa asiaan. Pohjois-Suomen on saatava sille kuuluva osa. Jos kaksi kolmesta tukieurosta tulee harvan asutuksen perusteella, jaonkin pitää tapahtua samalla periaatteella.