Tasainen salkkumiesten ja -naisten virta on taattu, kun Oulun vaalipiirin kansanedustajat pitävät kuukausittaista toimistopäiväänsä. Lobbaajien kalvot ja paperit vaihtuivat maanantaina Oulun diakonissalaitoksella, mutta aikataulut pitivät, kun kansanedustajat tapasivat sidosryhmiään.
Kiireisen eduskuntatyön lomassa kansanedustajat ovat järkeistäneet kansalaisjärjestöjen, yritysten, yhteisöjen, liikelaitosten ja muiden sidosryhmien tapaamisia niin, että kansanedustajat kokoontuvat keskimäärin kerran kuukaudessa Ouluun tai eduskuntaan kuuntelemaan vaikuttajaryhmien viestejä.
Yhteisöt antavat mielellään tilansa käyttöön ja pääsevät samalla itse ääneen. Menettely on kätevä, kansanedustajat säästyvät tilaisuuksissa ravaamisen vaivalta ja sidosryhmät pääsevät suoraan lainsäätäjien puheille.
Toimistopäivä voi olla myös puuduttava, kun kymmeniä ihmisiä käy päivän mittaan esittelemässä asioita ja vaatimuksia, jotka edustajat tuntevat jo läpikotaisin. Joukkoon mahtuu aina niitä, jotka ovat olleet samalla asialla ennenkin. Usein yritykset ja yhteisöt haluavat kansanedustajien vaikuttavan siihen, että hankkeille saadaan rahallista tukea.
Eduskunnassa ei puhuta
Järjestelyistä tänä vuonna vastaava kansanedustaja Esko Kurvinen (kok.) pitää tapaamisten vapaasta keskustelusta ja taustoittavasta luonteesta, vaikka monet sidosryhmien esittämät asiat voivat olla entuudestaan tuttuja. Sidosryhmien tapaamisissa korostuvat Kurvisen mukaan alueen tarpeet ja yksityiskohdat eli näkökulmat, jotka eivät välttämättä tule esiin eduskunnassa valiokuntien asiantuntijakuulemisissa.
Kurvinen on edelleen hämmästynyt siitä, miten vähän pohjoisen alueen kansanedustajat puhuvat keskenään eduskunnassa. Vapaamuotoinen taustoittava keskustelu on Kurvisen mukaan vähäistä myös valiokunnissa ja ryhmissä, joissa asiat ratkeavat usein muutaman henkilön päätöksellä. Paikallisissa tapaamisissa syntyy Kurvisen mukaan yhteisiä näkemyksiä, myös hallituksen ja opposition yli.
Kansanedustaja Inkeri Kerolan (kesk.) mukaan liikkeellä on usein niitä, jotka toistavat johonkin etuuteen liittyvän asian joka vuosi tai muistuttavat puuttuvasta osasta.
"Sen lisäksi on niitä, jota ovat liikkeellä asioiden niin vaatiessa. Silloin asiat ovat yleensä akuutteja", hän muotoilee.
Evästystä valiokuntiin
Monet asiat ovat Kerolan mukaan tuttua asiaa, niitä on jo käsitelty esimerkiksi valiokunnassa. "Voimme kuitenkin valikoida mihin menemme", hän toteaa.
Kerolan yhtyy Kurvisen näkemykseen, jonka mukaan eduskunnassa keskustellaan liian vähän. Yhteisissä tapaamisissa ei Kerolan mukaan yleensä havaitse edes aatteellisia eroja. "Niitä ei tule kuin kuppilassa kahvipöytäkeskustelussa", Kerola toteaa.
Kansanedustaja Antti Rantakangas (kesk.) ottaa tapaamiset hyödyllisinä evästyksinä valiokuntantyöhön. "Vaikutukset on pystyttävä arvioimaan kentälle, maakuntaan ja eri sidosryhmiin", Rantakangas sanoo.
Esimerkkinä sidosryhmiltä saadusta vinkistä Rantakangas mainitsee tekemänsä kirjallisen kysymyksen ja myöhemmin lakialoitteen erityshoitorahan maksamisesta. "On tosin harvinaista, että yksittäinen aloite voi johtaa näin konkreettiseen etenemiseen, mutta tässäkin aloite tuli sidosryhmästä", Rantakangas kertoo.
Kansanedustaja Erkki Pulliaisen (vihr.) mukaan sidosryhmien tapaamisten vaikutus riippuu siitä, missä vaiheessa asioiden käsittely on. "Vaikea sanoa, mikä on ratkaiseva sysäys", Pulliainen pohtii.
Moniin hankkeisiin on tapaamisten myötä vaikutettu. Ensimmäisenä Pulliaiselle tulevat mieleen Pohton koetehdas ja Medipoliksen puhtaat tilat. Myös työllistämisrahoihin saatiin viime vuonna lisäystä, kun ne olivat loppuneet kesken.