Pudasjärvi Metsuri Lauri Suanto rämpii lähes metreisessä hangessa Litokairan suon laidalla ja kaata pieniä känkkärämäntyjä.
"Parikymmentä vuotta sitten ei olisi uskonut, että tänne päästään näin äkkiä hakkaamaan uudelleen. Toivottavasti käänne tapahtuu nyt parempaan suuntaan, että vesistöt ja hillasuot voisivat paremmin", Suanto sanoo.
Euroopan mitassakin arvokkaalla, reilun 30 000 hehtaarin suuruisella Litokairan suojelualueella on meneillään erikoinen urakka.
Ojitussoilla kahlaa paksussa hangessa 16 metsuria. Metsien miehet kaatavat puut ojien varsilta.
Tammikuussa aloitetuilla hakkuilla 1970- ja -1980-luvuilla ojitetuilta soilta poistetaan puita sadan hehtaarin alueelta. Hakkuut ja puiden kuljetukset pitää saada valmiiksi huhtikuulla.
Vanhoja ojia ryhdytään tukkimaan ensi kesänä, jonka jälkeen noin 170 hehtaaria jänkää saa soistua hiljalleen takaisin luonnontilaisiksi.
Soiden ennallistaminen on osa Life-projektia. Pohjanmaan- ja Kainuun alueelle siihen saatiin EU-rahaa 835 000 euroa viime heinäkuussa. Koko suunnitelman arvo on 1,7 miljoonaa euroa, josta puolet on kansallista rahaa.
Litokairan lisäksi luonnontilaan palautetaan myös Puolangalla olevalta Olvassuolta noin 350 hehtaaria, eli kaikkiaan soita ennallistetaan 520 hehtaaria.
Metsähallituksen suojelubiologi Markku Lehtelä kertoo, että puiden korjuu suunniteltiin vähän lumen ajaksi, mutta toisin kävi. Paukkupakkasten hellitettyä, lunta alkoi tulla viikko sitten taivaan täydeltä.
Talvihakkuilla
säästetään luontoa
Ojitettujen soiden puut korjataan pääosin metsurivoimin. Metsurit on palkattu Metsähallituksen Pohjanmaan-Kainuun metsätalouden tulosalueelta.
Tiimiesimies Olli Väihkönen kertoo, että Litokairaan miehet on otettu töihin Pudasjärveltä ja Yli-Iistä.
"Talvella miehet voitiin tuoda tänne, kun töitä ei muuten ole", Väihkönen sanoi.
Ojitusalueiden hakkuut ajoitettiin talveksi senkin vuoksi, että luontoa rikotaan mahdollisimman vähän.
"Puut on ehdittävä korjata pois, ennen kuin voidaan tuoda koneet patoamaan ja täyttämään ojia", muistuttaa Metsähallituksen erikoissuunnittelija Teija Turunen.
Markku Lehtelä laskee, että puunkaadossa metsureilta kuluu aikaa noin kuusi viikkoa. Ensi heinä-elokuussa aloitettava ojien tukkiminen vie aikaa suunnilleen kuukauden.
Hyvä ennallistamiskohde
Litokairassa ei ole pulaa aapasoista, sillä nykyiselläänkin alueesta on 60 prosenttia on suota, eli noin 18 000 hehtaaria.
Lehtelän mukaan nyt aloitetulla ennallistamisella koko alue saadaan kuitenkin luonnontilaiseksi. Monipuolisuuden lisääntyessä alueen suojelullinen arvo paranee.
"Tämä on hedelmällisimpiä kohteita tehdä soiden ennallistamista", Lehtelä kehuu.
Litokaira ei palaudu laitojaan myöten ennalleen hetkessä. Soistuminen ja vesistön tila alkaa lähennellä luonnontilaa vasta 20-30 vuoden kuluttua.
Lehtelän mukaan ennallistamisen tuloksia ryhdytään myös seuraamaan heti ojien tukkimisen jälkeen.
"Seurantaan otetaan parhaat korpialueet. Tiiviisti tarkkailtavia paikkoja tulee 2-3", Lehtelä kertoi.
Suolta laskevassa Hepo-ojassa Lapin vesitutkimus ryhtyy seuraamaan myös vesien tilaa. Hepo-oja purkaa vetensä Siuruanjokeen, minkä vuoksi senkin odotetaan hyötyvän ennallistamisesta.