EU:n komission puheenjohtaja José Manuel Barroso esitteli keskiviikkona ohjelman Lissabonin strategian tehostamiseksi. Viisi vuotta sitten käynnistetty ohjelma on edistynyt vain kangerrellen. Nyt Barroson komissio aikoo keskittyä ohjelman parantamiseen yksinkertaistamalla tavoitteita ja tehostamalla keinoja.
Lissabonin strategian käynnistettiin kunnianhimoisella ohjelmalla, jonka tavoitteena oli luoda EU:sta maailman kilpailukykyisin tietotekniikkaan perustuva yhteiskunta vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteista ollaan tällä hetkellä pahasti jäljessä, eikä kukaan enää usko viisi vuotta sitten asetettuun tavoitteeseen. Se on myös jätetty keskiviikkona esitetystä ohjelmasta pois.
"Yksinkertainen totuus viimeisten viiden vuoden ajalta on se, että meidän on saatava talous liikkeelle, jos useammat ihmiset löytävät työpaikan, jonka he haluavat, ja jos toivomme säilyttävämme ja kehittävämme ainutlaatuista yhteiskuntamalliamme, se on maanosamme käyntikortti", Barroso sanoi Euroopan parlamentille.
Kasvu ja työpaikat etusijalla
Lissabonin strategian uuteen alkuun tarvitaan Barroson mukaan yhteistyötä taloudellisen kasvun parantamiseksi ja työpaikkojen luomiseksi.
Avainkeinoja ovat investointi tutkimukseen ja kehitykseen, sisämarkkinoiden tehostaminen, innovaatioiden edistäminen, parempi koulutus ja Euroopan infrastruktuurin parantaminen. Kilpailukyvyn tarvitaan myös vapaata ja reilua kauppaa, vahvaa teollista pohjaa ja sopeutuvaa työvoimaa. Kaiken hallitsemiseksi tarvitaan myös parempaa säännöstöä.
Barroson mukaan kestävä kehitys pysyy ylimmäisenä tavoitteena, ja se on kehyksenä kaikille taloudellisille, sosiaalisille ja ympäristötoimenpiteille. Päinvastoin kuin alkuperäisessä Lissabonin strategiassa uudessa ohjelmassa keskitytään talouteen ja työpaikkoihin, ja sosiaalinen ja ympäristöllinen näkökulma jää hieman taaemmalle.
Tehokkaat sisämarkkinat vaativat jäsenmailta sovittujen määräysten toimeenpanoa, missä on aina hidasteltu. Sisämarkkinat edellyttävät myös palvelumarkkinoiden vapauttamista ja muun muassa kemikaalilainsäädännön toteuttamista. Barroso toivoi, että molempiin tällä hetkellä kiistanalaisiin asioihin löydetään kunnollinen tasapaino.
Lissabonin strategian yksi keskeisimmistä tavoitteista eli tutkimusvarojen lisääminen on EU:n murheenkryyni. Barroso yritti jälleen kerran painottaa sen tärkeyttä. Jäsenmaat ovat hyväksyneet tavoitteen käyttää kolme prosenttia bkt:sta tutkimukseen ja kehitykseen. Vain pohjoismaat ovat sen toteuttaneet.
Suomessa osuus on 3,5 prosenttia. Yhdysvalloissa ja Japanissa osuus on lähes kolme prosenttia. Euroopassa on myös myös lähes puolet vähemmän tiedemiehiä asukaslukuun nähden kuin Yhdysvalloissa ja Japanissa.
Barroso haluaisikin Eurooppaan ainakin yhden MTI:n eli Massachusetts Institute of Technologyn tasoisen yliopiston.
Jäsenmaiden kannustamiseksi komissio haluaa jokaisen luovan oman kansallisen Lissabonin ohjelman. Enää ei työstetä paperia jokaisesta tavoitteesta erikseen. Myöhemmin keväällä komissio antaa ehdotuksensa paremmasta säännöstöstä, jonka mukaan edistystä arvioidaan.
Komissio antaa myös uuden Lissabonin toimintaohjelman, jossa selvitetään tarvittavat toimenpiteet ja vastuukysymykset. Se aikoo myös sopeuttaa Lissabonin ohjelman ja jokavuotisten laajojen talouspoliittisten ja työllisyyssuuntaviivojen toimet samaan rytmiin.