Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on saanut vahvasti suuntaa ja sisältöä tällä viikolla. Luontaisena suuntana ovat läntiset puolustusjärjestelmät ja sisältönä laajapohjainen sotilaallinen yhteistyö niin Saksan, Britannian kuin Naton kanssa. Kun mukaan lasketaan vireillä oleva EU:n yhteinen puolustusjärjestely, ei turvallisuuspolitiikasta ole epäselvyyttä.
Vaikka askelmerkit ovat harvinaisen selvästi näkyvillä, mitään suurta dramatiikkaa niihin ei sisälly. Yhteistyösopimuksia on tehty suunnitellun mukaisesti, ja lisää on varmasti tulossa.
Suomi allekirjoitti Saksan kanssa kahdenvälistä puolustusyhteistyötä koskevan puitejärjestelyn torstaina.
Puolustusministeriön mukaan kyseessä on Suomen ja Saksan puolustusyhteistyön kehittäminen, joka perustuu jo aloitettujen hankkeiden jatkamiseen ja uusien yhteistyömahdollisuuksien löytämiseen.
Koukeroisen kielen takana pilkottaa kuitenkin huomattavan laaja puolustuksellinen yhteistyö, jolla on ensisijainen merkitys pienemmälle maalle eli Suomelle.
Käytännössä yhteistyö Saksan kanssa kattaa muun muassa sotilaallisen suorituskyvyn yhteisen kehittämisen, tietojen vaihdon ja jatkuvan keskusteluyhteyden sekä tutkimuksen ja materiaaliyhteistyön.
Kahden maan sotilaallisen puolustusyhteistyön leveydestä kertoo, että on helpompi listata, mitä sopimusalaan ei kuulu kuin mitä se sisältää.
Päivää myöhemmin perjantaina Suomi sopi yhdessä Ruotsin kanssa liittyvänsä Britannian johtamiin nopean toiminnan JEF-taistelujoukkoihin.
Maa-, meri- ja ilmavoimien yksiköistä koostuvat joukot ovat toimintavalmiudessa ensi vuoden lopulla. Vahvuus on noin 10 000 sotilasta. Mukana on brittien lisäksi sotilasjoukkoja Hollannista, Baltiasta, Tanskasta ja Norjasta. Suomen jäsenyydelle tuo luontaista painoarvoa, että muut läheiset Pohjoismaat ovat edustettuina.
Britannian puolustusministeri Michael Fallon painotti Kalevan haastattelussa 30.6., että JEF ei ole Nato. Fallonin mukaan Naton tehtävä on vastata esimerkiksi Venäjän osoittamaan aggressioon.
Vaikka JEF ei ole pienois-Nato, ero Natoon lienee ainoastaan mittakaavassa. JEF-yhteistyötä voi pitää lisävakuutena kunkin pohjoisen maan omalle turvallisuudelle, jota tosiasiassa Venäjä on toimillaan horjuttanut.
Paljon joukkojen taustasta kertoo, että JEF:n syntysanat lausuttiin Naton huippukokouksessa Walesissa syksyllä 2014 eli puoli vuotta Venäjän tekemän Krimin miehityksen jälkeen.
Tukholmassa allekirjoitettu JEF-sopimus vie Suomea ratkaisevan tuntuisesti läntiseen liittoumaan myös sotilasoperaatioissa.
JEF-joukot osallistuvat humanitaarisiin tehtäviin ja toimiin kriisipesäkkeissä mutta myös pienempiin sotilaallisiin toimenpiteisiin.
Muutos on Suomen kannalta siinä, että brittivetoisia nopean toiminnan joukkoja voidaan käyttää tarvittaessa Suomenkin maaperällä.