Helsinki Toisen maailmansodan sotarikollisia etsivä Simon Wiesenthal -keskus vaatii täydellistä tutkimusta Suomesta jatkosodan aikana natsi-Saksaan luovutetuista ihmisistä. Lisäksi vaaditaan luovutuksista vastanneiden rankaisemista. Keskus on lähettänyt asiaa koskevan kirjelmän presidentti Tarja Haloselle.
Wiesenthal-keskuksen vaatimuksessa viitattiin reilu viikko sitten julkistettuun Elina Sanan kirjaan "Luovutetut", jossa hän arvioi luovutettujen ulkomaalaisten kokonaismääräksi noin 3 000. Suurin osa heistä oli venäläisiä sotavankeja.
Tähän asti on Suomen kohdalla yleisesti viitattu kahdeksaan marraskuussa 1942 saksalaisille luovutettuun juutalaispakolaiseen.
Presidentin lehdistöpäällikkö Maria Romantschuk vahvisti STT:lle, että kyseinen Simon Wiesenthal -keskuksen kirje oli tullut tasavallan presidentin kansliaan tiistaina. Muuten hän ei asiaa kommentoinut.
Myös Helsingin juutalaisen seurakunnan kansliaan kirje oli saapunut tiistaina iltapäivällä.
"Menneisyyden virheet
kohdattava rehellisesti"
Keskuksen kirjelmässä todettiin, että luovutettujen joukossa oli monia puna-armeijan komissaareja sekä sotavangeiksi joutuneita Neuvostoliiton juutalaisia, joille luovutus natsi-Saksaan merkitsi lähes varmaa kuolemaa.
Simon Wiesenthal -keskuksen kirjeen presidentti Haloselle laatinut tohtori Efraim Zuroff vaatii täydellistä tutkimusta luovutetuista. Samalla olisi Zuroffin mielestä selvitettävä, ketkä suomalaiset viranomaiset luovutuksista vastasivat ja mahdollisuuksien mukaan saattaa heidät vastuuseen rikoksistaan.
- Vaikka sellainen askel varmasti onkin tuskallinen, vain rehellinen ja rohkea menneisyyden virheiden kohtaaminen takaa sen, ettei sellaisia rikoksia enää tulevaisuudessa esiinny, Zuroff kirjoittaa.
Keskus pyytänyt
yleisiä tietoja aiemmin
Ulkoministeriön oikeudelliselle osastolle ei ollut tiistaina tullut tietoa Simon Wiesenthal -keskuksen vaatimuksesta selvittää Suomen jatkosodan aikana natsi-Saksalle luovutettujen asia.
Sen sijaan Suomi, kuten monet muutkin valtiot samanaikaisesti, ovat saaneet viime vuonna ja toistamiseen aiemmin tänä vuonna eräänlaisen "määräaikaisselvityspyynnön", ja myös vastannut niihin.
- Wiesenthal-keskus laatii vuosiraportin, joka käsittelee natsien sotarikoksia, niiden tutkintaa ja syytteelle panoa niistä rikoksista. Selvityspyynnöissä on kysytty hyvin yleisiä asioita, mm. kansallisia rikosoikeudellisia mekanismeja sekä onko tiettynä ajanjaksona nostettu syytteitä, aloitettu tutkintoja tai annettu rangaistuksia, kertoo lainsäädäntöneuvos Sari Mäkelä ulkoministeriön oikeudelliselta osastolta.
Wiesenthal-keskus julkaisi ensimmäisen vuosiraporttinsa vuonna 2000. Suomelta ei kuitenkaan pyydetty alkuvuosina selvitystä. Ensimmäisen kerran selvityspyyntö lähetettiin Suomelle viime vuonna ja toisen kerran aiemmin tänä vuonna.
- Ulkoministeriö on koordinoinut Suomesta Wiesenthal-keskukselle lähetetyn vastauksen. Me olemme tietysti olleet yhteydessä asianomaisiin muihin viranomaisiin, Mäkelä huomauttaa.
Vanhasen esikunta
ei kommentoi
Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) esikunnasta ei haluttu kommentoida asiaa tiistaina. Sieltä huomautettiin, että Wiesenthal-keskuksen kirje on osoitettu presidentti Tarja Haloselle.
- Jos asia tulee esille hallituksessa, niin katsotaan asiaa sitten, esikunnasta todettiin.