”Tutkimusten mukaan 20 prosenttia hevosista kantaa 80 prosenttia madoista. Valtaosa hevosista siis pärjää erinomaisesti ilman loishäätöjä”, kertoo eläinlääkäri Ritva Kaikkonen Oulun Hevosklinikalta.
”Nykysuositusten mukaan hevoset tulisi madottaa vain tarpeen mukaan.”
Rutiininomaisia, koko tallin hevosia koskevia loishäätöjä ei tänä päivänä enää suositella, osin siksi, että useat sisäloiset ovat kehittäneet tai kehittämässä resistenssiä loishäätötuotteiden vaikuttaviin aineisiin.
”Hevosten loiset ovat aina yksilöiden ongelmia. Syitä siihen, miksi toiset hevoset ovat alttiimpia loistartunnoille, ei vielä täysin tunneta”, Kaikkonen kertoo.
Sisäloisten aiheuttamia yleisiä oireita ovat hevosen huonokuntoisuus, huono karvapeite, laihtuminen tai kasvun pysähtyminen. Myös ähkyä ja ripulia esiintyy.
Aikuisilla hevosilla merkittävimmät ongelmia aiheuttavat sisäloiset ovat pienet sukkulamadot, isot pyörömadot ja heisimato. Kihomadot sekä käpymatojen toukat saattavat aiheuttaa ongelmia, jos niitä esiintyy suuria määriä.
Suolinkaiset vaivaavat varsoja
Suolinkaiset ovat varsojen ongelma, ja niitä vastaan hevoselle kehittyy hyvä vastustuskyky 1,5–2 vuoden ikään mennessä. Aikuiselle hevoselle suolinkaiset aiheuttavat ongelmia erittäin harvoin.
Vaikka sisäloiset huonontavat yksilön yleiskuntoa, ne harvemmin ovat hevoselle hengenvaarallisia: myös loisen etu on, että isäntäeläin pysyy hengissä.
”Loishäätö on tehokkaimmillaan, kun ulostenäyte osoittaa, että siihen on aihetta. Ulostenäyte on aikuisilta hevosilta hyvä tutkia kaksi kertaa vuodessa: ennen laidunta ja ennen laidunkauden loppua. Ulostenäytteestä selviää myös loisten määrä sekä laji, joten niiden perustella eläinlääkäri pystyy määräämään sopivan lääkkeen”, Ritva Kaikkonen ohjeistaa.
Myös lääkkeen annostelun on oltava oikea ja hevosen painoon perustuva. Matolääkkeiden aliannostelu on hyvin yleistä ja lisää osaltaan resistenssin kehittymistä.
”Loishäädön teho tulisi tarkistaa ainakin alkuun. Käytännössä tämä tapahtuu ottamalla uusi ulostenäyte kaikista madotetuista hevosista kahden viikon kuluttua madotuksesta.”
Monien loisten munat säilyvät maaperässä jopa vuosia, eivätkä ne ole arkoja edes pakkaselle. Paras tapa pitää loiset kurissa on kerätä ulosteet laitumelta ja tarhoista säännöllisesti pois, jolloin tartuntamahdollisuudet vähenevät huomattavasti.