Hallitus aikoo lisätä reippaasti määrärahoja, joilla rakennuskantaa muutetaan ilmastoystävällisemmäksi. Kotitalousvähennyksen laajennus epäilemättä vauhdittaisi remontti-intoa.
Rakennusten energiankulutus on 40 prosenttia Suomen koko kulutuksesta, ja samaan aikaan rakennukset synnyttävät 30 prosenttia maan kasvihuonepäästöistä. Jo siksi on väistämätöntä, että kun Suomi pyrkii täyttämään päästöihin ja energiaan liittyvät ankarat kansainväliset sitoumuksensa, jotain pitää tehdä myös nykyiselle rakennuskannalle. Talot ja tehtaat pitää saada lämmitettyä paremmalla hyötysuhteella ja ilmastoystävällisemmin.
Tavoitteisiin pääsy vaatii toimia sekä tavallisilta ihmisiltä että yrityksiltä. Käytännössä kyse on erilaisista energiainvestoinneista. Tällä hetkellä keppinä energiatehokkuuden kohennuksessa toimivat nousevat energian hinnat. Ne ovat ajaneet talonomistajia vaihtamaan öljypolttimon kaukolämpöön tai maalämpöpumppuun, sähkölämmittäjiä asentamaan varaavia takkoja ja ilmalämpöpumppuja.
Valtiovalta haluaa muutoksiin nyt vielä kovemman vauhdin, mikä vaatii jo porkkanoita. Viime torstaina Matti Vanhasen hallitus mietti, mitä uudet keinot voisivat olla. Lisärahaa energiainvestointeihin on tämän viikon budjettiriihessä tulossa valtiovarainministeriön budjettiesitykseen verrattuna jopa kymmeniä miljoonia euroja. Helsingin Sanomien mukaan tulossa olisi myös uudistus, jossa nykyistä kotitalousvähennystä voisi käyttää energiaremonttien tarvikkeisiin.
Uudistus olisi radikaali muutos verrattuna siihen, miten kotitalousvähennystä on tähän mennessä voinut käyttää. Näihin asti vähennys on toiminut niin, että kodissa tai vapaa-ajan asunnossa teetettävän kotitalous- ja hoivatyön sekä kunnossapito- ja perusparannustyön kustannukset on voinut osittain vähentää verotuksessa.
Kyse on ollut nimenomaan työkustannuksista. Kansa on oppinut vuosien aikana hyödyntämään vähennystä ahkerasti.
Jo tähän mennessäkin kotitalousvähennyksen tukemana on toteutettu energiansäästöä edistäviä perusparannustöitä ja asennettu esimerkiksi lämpöpumppuja. Jos vähennysoikeus tavalla tai toisella liitetään muihinkin kuluihin kuten tarvikkeisiin, vauhtia remontteihin saadaan varmasti lisää. Siksi hallituksen aie on kannatettava.
Valtio on tukenut energiaremontteja myös suoralla eurotuella. On myönnetty energia-avustuksia, kun asuntojen vanhoja lämmitysjärjestelmiä on korvattu päästöttömällä tai vähäpäästöisellä järjestelmällä. Avustuksia on jaettu sekä laiteinvestointeihin, kuten pelletinpolttolaitteiston tai aurinkokerääjien hankintaan, että kaukolämmön liittymismaksuihin.
Energia-avustuksen ongelmana vain on ollut avustuksiin varattujen määrärahojen loppuminen kesken vuoden. Näin kävi esimerkiksi tänä vuonna, kun varatut 14 miljoonaa euroa eivät riittäneet lähes 6 000 avustushakemuksen tarpeisiin. Tietojen mukaan tulevana vuonna eurosumma olisi jo kaksinkertainen.
Jos kotitalousvähennyksen laajennus energiatehokkuutta parantaviin kohteisiin todella toteutetaan, sen yksikohdista kuullaan tällä viikolla lisää. Vähennys olisi suoria avustuksia parempi ainakin siinä, että määrärahojen loppumista kesken vuoden ei tarvitsisi pelätä.
Energiaremonttia suunnittelevan kannalta pitää vain toivoa, että jos energiaremonttikulujen verovähennysoikeus toteutuu, se ei johda esimerkiksi tarvikkeiden hintojen nousuun. Kuumalla lämmitysalalla se vaara on olemassa.