Pohjois-Suomen Metsänomistajien liiton toiminnanjohtaja Jukka Aula pitää Lapin metsien lisäsuojelua kohtuuttomana alueen väestön ja työllisyyden kannalta. Aula katsoo, että lisäsuojelu uhkaa häätää metsäteollisuuden Lapista.
Aulan mielestä lisäsuojeluvaatimuksien esittäjät jättävät tietoisesti huomioimatta tosiseikan, että metsäteollisuus on Lapissa merkittävä ympärivuotinen työllistäjä. Tällä hetkellä yli 4 000 ihmistä saa Lapissa leipänsä metsäteollisuudesta.
Ympäristöjärjestö Greenpeacen aktivistit osoittivat maanantaiaamuna mieltään metsäyhtiö Stora-Ensoa vastaan yhtiön pääkonttorilla Helsingissä.
"Tässä sivuutetaan kokonaan sosiaalinen näkökulma. Metsätalous on yksi Lapin peruselinkeinoja", Aula toteaa.
Suomen luonnonsuojeluliiton ja Greenpeacen esitys uudesta metsä-Lapin vanhojen metsien suojeluohjelmasta koskee noin 100 000 hehtaarin metsäaluetta Kittilässä, Sodankylässä, Savukoskella ja Sallassa.
"Suojeluvaatimukset vaarantavat Kemijärven sellutehtaan ja Koillis-Suomen sahojen puuhuollon. Jos uhkakuvat toteutuvat, tuotantolaitoksia ei kehitetä ja niiden tulevaisuus vaarantuu."
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen selvityksen mukaan Itä-Lapin alueen bruttokansantuotteesta lähes kolmannes ja työllisyydestä yli viidennes perustuu Kemijärven sellutehtaan suoriin ja epäsuoriin vaikutuksiin.
"Lisäsuojelun uhat kohdistuisivat alueelle, joka jo ennestään kärsii vaikeasta kroonisesta työttömyydestä", Aula puuskahtaa.
Lapista luodaan
vääriä mielikuvia
Jukka Aula paheksuu sitä, että lisäsuojelua kannattavat ympäristöjärjestöt ja tutkijat rakentavat mielikuvaa, jonka mukaan Lapissa eletään pelkän luontaisen keräilytalouden varassa. Greenpeace vetoaa vaateissaan suomalaisten tutkijoiden maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojalle (kesk.) osoittamaan avoimeen kirjeeseen (www.tutkijakirje.org).
"Pidän hämmästyttävänä, että monet tutkijatkin ovat näin sinisilmäisesti ja puutteellisten tietojen pohjalta lähteneet mukaan kirjelmöintiin alueen elinkeinoja vastaan. Tutkijoista vain muutama on metsätutkijoita ja vain muutamalla on pohjoissuomalainen tausta", Aula ihmettelee.
Aula arveleekin, ettei eteläsuomalaisia tutkijoita suuresti huoleta pohjoissuomalaisten työpaikat.
Aula pelkää mahdollisia haittavaikutuksia, joita muutamat aktiivit kenties saavat aikaan suomalaisen paperin loppukäyttömaissa Keski-Euroopassa.
Lapissa myös matkailuala ja porotalous ovat esittäneet omia vaatimuksiaan valtionmaiden lisäsuojelusta. Aula huomauttaa, että metsätalous työllistää ympäri Lappia ja ympäri vuoden, kun matkailuliiketoiminnasta valtaosa on keskittynyt talvimatkailukeskuksiin.
"Lappi on kattavimmin suojeltuja alueita Pohjois-Euroopassa. Metsät on sertifioitu ja kaikki keskeiset luontoarvot on jo suojelutoimissa huomioitu. Metsien käyttö perustuu täällä luonnonmetsien käyttöön, koska metsänkasvatuksen tavoite on jäljitellä luonnon dynamiikkaa", Aula muistuttaa.
Metsä-Lapin metsistä on lakisääteisesti suojeltu jo 43 prosenttia. Koko Lapissa on suojeltu yli kaksi miljoonaa hehtaaria.
Lapissa on 20 000 yksityistä metsänomistajaa ja Lapin puuvirroista kaksi kolmannesta tulee yksityismetsistä.