Ajatus mielenterveystyöhön perehtyneiden sairaanhoitajien palkkaamisesta kouluihin ei saa kannatusta Oulun terveystoimen eikä erityisen tuen keskuksen johdolta.
Erityiskouluja lukuun ottamatta kouluissa ei kaivata uusia ammattiryhmiä niin kauan kuin entisissä ei päästä lähellekään suosituksia.
"Laivaa paikattaisiin tavalla, joka ei estä vuotamista", toteaa erityisen tuen keskuksen johtaja Arto Willman.
Kouluterveydenhuolto on nilkuttanut jo vuosikausia liian vähillä resursseilla. Kouluissa ei ole tarpeeksi terveydenhoitajia, lääkäreitä, koulupsykologeja, koulukuraattoreja eikä koulunkäyntiavustajia.
Tälle vuodelle yritettiin saada perusopetukseen kahta kuraattorin ja kahta psykologin virkaa sekä lukioon yhtä kuraattorin virkaa, mutta ne karsittiin budjetista. Omaa koululääkäriä ei ole yhdelläkään koululla ja tervey-
denhoitajiakin kaivattaisiin ainakin neljä lisää.
Verkosto ympärille
Willmanin mielestä nykyinen oppilashuolto kunnolla resursoituna tarjoaisi riittävät perustyökalut oppilaista huolehtimiseen. Oppilasta katsotaan kokonaisuutena, eikä vain yhdeltä tietyltä kantilta.
Ulkopuolisia erikoisasiantuntijoitakin toki tarvitaan ja heitä pitäisi olla kouluyhteisön ympärillä hyvä verkosto helposti saavutettavissa. Willman muistuttaa, että avohoitokin toimii paremmin, jos perusta kouluissa on kunnossa.
Terveysasemille on tulossa uutena asiana kuusi psykiatrista sairaanhoitajaa. Terveydenhoidon palvelujohtaja Tuula Tähtinen ei hänkään näe järkevänä ripotella heitä kouluille.
"Moniammatillinen yhteistyö onnistuu parhaiten avoterveydenhuollon ja terveysasemien kautta, jotka vastaavat vastaanottotoiminnasta, äitiysneuvolasta, lastenneuvolasta ja kouluterveydenhuollosta."
Rahat tiukassa
Ennaltaehkäisevään työhön on ollut vaikea saada rahaa hyvinä aikoina, mutta nyt siinä vasta haastetta onkin. Raha ei riitä kunnolla korjaaviinkaan toimiin, huomauttaa sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Mikko Raudaskoski (vas.).
Myös vanhusten hoiva- ja asumispalvelut keskusteluttavat kuntalaisia, samoin terveysasemien lääkäripalvelut ja puutteelliset mielenterveyspalvelut.
"Kun on paineita parantaa eri palveluja, esille nousee priorisoinnin merkitys. Millä perusteella lisämäärärahojen järjestys valitaan?"
Lautakunta voi seuraavan talousarvion valmistelussa esittää kouluterveydenhuollon palveluiden lisäämistä.
"Toivottavasti taantuma ei vähennä kaupungin verotuloja niin paljon, ettei ennaltaehkäisevään toimintaan riitä rahaa", pohtii Raudaskoski.
Erityiskoulut poikkeus
Raudaskoski on Heinätorin erityiskoulun rehtori ja tietää, että mielenterveystyöhön perehtyneitä sairaanhoitajia ja muita tukea antavia ammattilaisia on järkevää keskittää erityiskouluihin.
"Nyt yleisopetuksen koulujen ja erityissairaanhoidon välimaastosta puuttuvat toimivat palvelut niille lapsille ja nuorille, joilla on vaikeuksia sopeutua jopa pieniin opetusryhmiin."
Psykiaktristen sairaanhoitajien palkkaamisesta kouluihin on keskusteltu vilkkaasti muun muassa mielipidepalstoilla. Oululainen varavaltuutettu, sairaanhoitaja ja terveystieteen opettaja Eveliina Korkiakangas (sd.) on tehnyt asiasta myös kuntalaisaloitteen viime vuonna. Hänkin korostaa, että kouluterveydenhuollon perusresurssit pitää ensin korjata asialliselle tasolle.
