EU-maat tekevät viisaasti lykätessään Venäjään kohdistuvien lisätalouspakotteiden voimaantuloa. Ajankohta kiristetyille taloussanktioille ei ole nyt oikea. Tärkeämpää on varmistua ensin, pitääkö Itä-Ukrainan juuri sovittu erittäin hauras tulitauko pidemmän päälle. Sodan laajeneminen ei ole kenenkään etu.
Myös Venäjän vastuullisemmalle politiikalle on syytä antaa mahdollisuus, vaikka Kreml onkin syönyt sanansa useasti ja menettänyt uskottavuutensa.
EU päätti Venäjän vastaisten pakotteiden tuntuvasta kiristämisestä maanantaina. Vaikka Suomen hallituksesta kuului alkuviikosta ristiriitaisia ääniä, voimaantulon lykkäys oli Suomen päätavoite. Myös muutama muu EU-maa jarrutti pakotteiden alkamista heti tiistaina.
EU ei ole kertonut tarkemmin uusien pakotteiden sisällöstä. Todennäköisesti ne iskisivät Venäjän suurimpien valtion omistamien öljy-yhtiöiden ja puolustusteollisuuden yritysten lainansaantiin Euroopan rahamarkkinoilta. Uutistoimisto Reutersin mukaan pakotteet koskevat ainakin venäläisiä energia-alan yrityksiä Rosneftia, Transneftia ja Gazprom Neftia.
Toivottavasti presidentti Vladimir Putinin hallinto ottaa EU:n suunnitteleman pakotekiristyksen onkeensa. Putin voi kokea, että Venäjää nöyryytetään uhkaamalla uusilla talouspakotteilla, mutta siitä ei ole kyse. Venäjältä odotetaan näyttöä rauhantahdosta.
Pakoteuhalla EU viestittää Venäjälle, että käsienlevittelyn ja vastuunpakoilun aika Ukrainan itäosissa on ohitse. Venäjän täytyy ymmärtää, että sen on siirrettävä joukkonsa pois vieraan valtion alueelta ja että tilanne Ukrainassa on normalisoitava Etyjin suunnitelmien mukaan.
Pääkirjoitus