Sipilän hallitus pani lokakuun alussa liikkeelle hankkeen, joka tuo Suomeen uuden tiedustelulainsäädännön. Lainmuutoksin halutaan varmistaa viranomaisten kyky vastata Suomea koskeviin uusiin uhkiin.
Hanke sai traagisella tavalla uusia perusteluja puolitoista kuukautta myöhemmin, kun Pariisin terrori-iskut tappoivat noin 130 ihmistä. Terrori ja sen uhka eivät kosketa Euroopassa vain Ranskaa. Keskiviikkona valmiustilaansa nosti Ruotsi. Perusteena olivat tiedustelutiedot terrori-iskun valmistelusta.
Järjestäytyneiden ääriliikkeiden iskut eivät ole toistaiseksi kohdistuneet Suomeen. Suomi ei ole ollut näille liikkeille etulinjan vihollinen. Iskuille pohjaa luovan ääriajattelun edustajia on kuitenkin Suomessakin esimerkiksi ne henkilöt, jotka tukevat Isis-järjestöä tai ovat olleet taistelemassa sen riveissä. Suojelupoliisin seurannassa on 300 henkilöä.
Tiedustelulainsäädännön muutoksia ajetaan, jotta terrorismia pystyttäisiin torjumaan ennalta. Tällä hetkellä Suojelupoliisi ei pysty hankkimaan esimerkiksi verkkotiedustelulla tietoja kansallista turvallisuutta uhkaavasta toiminnasta, jos se ei ole edennyt vähintään rikoksen valmistelun asteelle. Nykyisessä tilanteessa tämä on puute.
Tukea lakihankkeelle tuli äskettäin myös presidentti Sauli Niinistöltä. Hänen arvionsa mukaan Suomen eväät tiedustelutoiminnassa eivät ehkä ole vertailukelpoisia minkään länsimaan kanssa. Pariisin jälkeen lakihankkeen perustavoitteiden läpimeno vaikuttaakin nyt jotakuinkin varmalta.
Hanke, jolla pyritään vahvistamaan viranomaisten mahdollisuuksia verkkotiedusteluun, törmää väistämättä perustuslain takaamaan viestintäsalaisuuteen. Nykyisen perustuslain mukaan ”kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton”.
Pykälään tosin liittyy lievennys, jonka mukaan esimerkiksi yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta vaarantavien rikosten tutkinnassa loukkaamattomuus ei ole ehdoton. Keskeiseksi ongelmaksi silti jää, että ääriryhmien viestintää ei nyt pystytä ennakolta seuraamaan, jos rikoksen valmistelusta ei jo ole tietoa.
Laajat perusoikeudet ovat sitä keskeistä hyvää, mitä vapaat länsimaat voivat kansalaisilleen tarjota. Siksi perusoikeuksiin puuttumista pitää välttää niin pitkälle kuin mahdollista.
Nyt Eurooppa ja Suomi sen mukana ovat kuitenkin tilanteessa, jossa toiseen vaakakuppiin on otettava valtion ehkä kaikkein keskeisin tehtävä: kansalaisten hengen ja terveyden turvaaminen. Siksi Suomenkin viranomaisten on tarpeen saada riittävät tiedusteluoikeudet, jotta kansalaisia uhkaava terrorismi voidaan tehokkaasti estää ennalta.
Lakimuutokset ovat vaativia, koska perusoikeuksiin puuttumisessa pitää olla äärimmäisen pidättyväinen ja huolellinen. Viestintäsalaisuutta koskeva kohta on kuitenkin väistämättä kirjoitettava uudestaan.
Lupien antaminen verkkotiedusteluun on annettava poliisista riippumattomalle taholle. Samoin on tarpeen luoda järjestelmä, jossa tiedustelun lainmukaista käyttöä arvioidaan myös jälkikäteen.
Pääkirjoitus