Työnantajien ottamia työntekijöiden ryhmäeläkevakuutuksia tehdään tänä vuonna selvästi aikaisempaa enemmän. Viime vuonna niitä myytiin Suomessa 66,7 miljoonalla eurolla. Tänä vuonna summan arvioidaan nousevan 200 miljoonaan, jopa 300 miljoonaan euroon.
Kun alin yksilöllisen eläkkeen alaraja on nykyisin 62 vuotta, työnantajan järjestämässä ryhmäeläkevakuutuksessa kiikkustuoliin voi siirtyä jo 55-vuotiaana.
Etuus on kuitenkin yhä harvojen etuoikeus, vaikkakin se koskee entistä useammin muitakin kuin johtoa. Suunta käy myös isoista pörssiyhtiöistä tavallisiin yrityksiin.
"Tämä on ohittanut vakuutettujen itsensä ottamien yksilöllisten eläkevakuutusten myynnin, koska niitä on myyty viime aikoina Suomessa noin 75 miljoonalla vuosittain", myyntijohtaja Kimmo Kivelä vakuutusyhtiö Pohjolasta kertoo.
Toki vakuutusyhtiöille kilahtaa yksilöllisistä eläkevakuutuksista paljon enemmän tuloja kuin yhtiöiden järjestämistä. Vanhoja voimassa olevia vakuutuksia maksetaan koko ajan.
Suurin osa kasvusta perustuu isojen pörssiyhtiöiden eläkejärjestelyihin, joilla ne purkavat omia säätiöitään ja -kassojaan, Kivelä arvioi. Hänen mukaansa Oulun seudulla myydään uusia yritysten järjestämiä lisäeläkkeitä tänä vuonna 8-12 miljoonalla eurolla.
Käytetään kilpailu- ja sitouttamisvalttina
Kivelän mukaan vakuutuksia ottavat ennen kaikkea vastuuntuntoiset yritykset, joissa henkilöstöön kiinnitetään yhä suurempaa huomiota. Niissä kannetaan huolta henkilökunnan saannista jatkossa.
Suuryritysten lisäksi erilaiset asiantuntijayritykset ovat tyypillisiä uusia vakuutuksen ottajia. Suunnittelutoimistot, lakiasiaintoimistot ja teknologia-alan uudet pienet yritykset päätyvät yhä useammin tällaiseen ratkaisuun.
"Varsin tyypillinen tapaus on sellainen, että osa jonkun ryhmän tulospalkkiosta osoitetaan eläkevakuutukseen."
Sitouttava merkitys on kasvanut. Kun aikaisemmin kertyneen eläkepotin saattoi saada mukaansa yritystä vaihtaessaan, nyt yhä useammin yrityksestä ennen sovittua aikaa irtisanoutuva ei saa etuuttaan mukaansa.
Yritysten ei tarvitse maksaa työntekijän näin järjestetystä tulon lisästä sotu-maksua. Yritys voi myös vähentää vakuutusmaksut kulueränä verotuksessaan.
Sosiaalipolitiikan tuntija, akatemiatutkija Raija Julkunen Jyväskylän yliopistosta haluaa viritellä yleistä keskustelua kehityksen suunnasta.
Yleinen tavoite on, että eläkeikää pitää nostaa.
"Nyt ihmiset tekevät eläkkeestään sopimuksia työnantajiensa kanssa. Tämä merkitsee itse asiassa paluuta takaisin historiaan."
Tutkija ihmettelee järjestelyä
Tämä johtaa Julkunen mielestä siihen, että työnantajalle tärkeistä ihmisistä nousee uusi etuoikeutettujen luokka.
Järjestelmä antaa yrityksille monenlaista pelivaraa. "Sitä voidaan ehkä käyttää myös jossain tilanteessa saneerauksen välineenä samalla tavalla kuin aikaisempia työttömyyseläkeputkea, jota ollaan sulkemassa", Julkunen arvioi.
"Sosiaalipoliittisesti tämä merkitsee epätasa-arvoa, mutta tällainen on nykyisenä aikana hyvin yleistä eurooppalaista yksityistämissuuntausta."
Vaikka tämä on ristiriidassa virallisen eläkepolitiikan kannalta, valtio tukee toimintaa verojärjestelyillä. "Haluaisin, että tästäkin keskusteltaisiin", Julkunen terottaa.