Sosiaalinen media ja etenkin kuvapalvelut ovat täynnä toinen toistaan täydellisempiä kuvia ihmisistä, joilla näyttää aina olevan hauskaa.
Syömishäiriökeskuksen toiminnanjohtaja Pia Charpentier, voiko jatkuva käsiteltyjen kuvien virta vääristää kehonkuvaa ja altistaa syömishäiriöille?
- Sosiaalisella medialla on varmasti oma vaikutuksensa. Se ruokkii ajatusta siitä, millainen ihminen kelpaa. On helppo saada käsitys, että menestyäkseen on oltava hoikka ja lihaksikas.
- Samalla myös tietoisuus syömishäiriöistä ja ulkonäköpaineista on lisääntynyt, ja nuorison huonovointisuuteen on herätty. Siihen taas on muitakin syitä kuin some. On esitetty, että irrallinen perhe-elämä, luokaton koulu ja syntyminen laman keskelle ovat vaikuttaneet.
Erottavatko nuoret, mikä somessa on totta ja mikä tehtyä?
- Medialukutaito on parempi kuin kymmenen vuotta sitten. Koska nuoret muokkaavat itsekin kuvia, he tietävät, mitä kuville on tehty. Mutta on myös kuvia niistä, jotka ovat rääkänneet itseään ja siksi näyttävät siltä.
Vastareaktiona täydellisille kuville julkaistaan irvistyskuvia, meikittömiä otoksia tai kuvia vatsamakkaroista. Onko niistä kenellekään apua?
- Uskon, että rumilla kuvilla on hyvä vaikutus. Epävarma nuori voi kuitenkin pitää täydellisen kuvan illuusiota niin houkuttelevana, että lähtee tavoittelemaan sitä.
- Kehonkuva muotoutuu kasvatuksesta. Jos lapsi tuntee, että hän on ihana ja tärkeä, hänen itsetuntonsa kehittyy yleensä hyväksi. Jos vanhemmat eivät pysty tarjoamaan emotionaalista tukea, näin ei ehkä käykään.