Jo lukemattomia kertoja erilaisiin tavoitepapereihin on kirjattu, että Pohjois-Suomen tulevaisuus on osaamisessa. Osaaminen puolestaan syntyy koulutuksesta. Tämä viesti ei kuitenkaan näytä uponneen otolliseen maaperään.
Sekä Lapin että Oulun lääneissä hakeutuu yläasteen päättävistä nuorista lukioon selvästi pienempi määrä kuin Suomessa keskimäärin. Erityisen paljon jäljessä ollaan tilastoja johtavasta pääkaupunkiseudusta.
Keskimäärin Suomessa 58 prosenttia ikäluokasta hakeutuu lukioon, mutta osissa Pohjois-Suomea lukema putoaa alle 50:n. Näin suuri vaihtelu on ilman muuta liikaa.
Asuinseudulla on selvä vaikutus nuorten suuntautumiseen. Oulussa ja sen lähialueella lukioihin hakeudutaan siinä kuin maassa keskimäärin, mutta muualla Oulun läänissä halukkuus laskee tuntuvasti. Se heikentää samalla pienten lukioiden asemaa.
Osin taustalla on se, että ammatilliset oppilaitokset ovat onnistuneet tekemään itsestään entistä houkuttelevampia, mikä sinällään on hyvä asia. Kehitys on kuitenkin johtamassa alueellisen eriarvoistumisen kasvuun, sillä lukion kautta kulkee reitti korkeampaan koulutukseen. Tähtäämällä nopeasti työelämään monet nuoret saattavat asiaa enemmän ajattelematta sulkea itse ovia itseltään. Samalla heikennetään koko pohjoisen tulevaisuutta.
Tässä tilanteessa myös lukioiden on pystyttävä vastaamaan markkinoinnin haasteeseen. Niiden on osattava tehdä itsestään nykyistä paremmin houkutteleva vaihtoehto. Nuorten halukkuus kouluttautumiseen kertoo paljon myös alueen henkisestä ilmapiiristä. Kouluilla ja vanhemmilla on suuri vastuu siinä, että nuoret pystyisivät tekemään tärkeät valintansa itsenäisesti.