Kaupallinen marjanpoiminta on Pohjois-Suomessa jo valtaosin ulkomaalaisten poimijoiden varassa. Heitä Suomeen tuoneilla marjanostajilla jäi päättyneestä marjastuskaudesta erittäin hyvät kokemukset.
Ensi kesäksi on suunnitelmissa tuoda vielä enemmän poimijoita ulkomailta, lähinnä Thaimaasta.
Sekä Riitan Herkun toimitusjohtaja Jan-Eric Gustafsson että Ber-Exin toimitusjohtaja Kari Jansa pistävät ulkomaalaiset poimijat ihan omaan sarjaansa.
"Kovasti tämä ihmetyttää. Suomalaiset eivät innostuneet mustikan poiminnasta, vaikka hinta oli hyvä. Toiset sitten tulevat maailman toiselta laidalta, eivät tiedä marjan poiminnasta mitään ja tekevät sadan euron päiviä", Jansa sanoi.
Gustafssonin mukaan ulkomaalaiset poimijat ovat elinehto marjateollisuudelle. "Kun viime vuonna ostamastamme marjamäärästä kymmenen prosenttia oli ulkomaalaisilta, nyt se oli jo 90 prosenttia."
Riitan Herkku toi 380 thaimaalaista poimijaa Kuusamoon, Sallaan ja Savukoskelle. Heidän työhönsä Gustafsson on hyvin tyytyväinen. Marjoja kertyi huomattavasti enemmän kuin ennalta arvioitiin. "Meillä oli hyvä tuuri siinä, että poimijat sijoittuivat niille alueille, joissa oli satanut kesällä ja marjojakin löytyi."
"Thaimaalaiset ovat erittäin ahkeria ja he tekivät pitkiä päiviä. Käytämmekin mieluiten thaimaalaisia poimijoita. Heillä homma on hyvin selväpiirteistä eikä ongelmia tule."
Yli tuhat ulkomailta
Gustafssonin arvion mukaan ulkomailta tuotuja poimijoita oli Pohjois-Suomessa pitkälti yli tuhat. Metsissä kulki myös ukrainalaisia ja valkovenäläisiä. Riitan Herkun tavoitteena on saada ensi vuonna entistä enemmän poimijoita ulkomailta, kunhan majoitustiloja saadaan. Nyt poimijat majoitettiin kouluille, mikä oli Gustafssonin mukaan heidän itsensä kannalta hyvä ja edullinen ratkaisu.
Gustafsson toivoo, että maaseutu- ja matkailuyrittäjät aktivoituisivat tuomaan poimijoita Suomeen. "Tässä olisi niille hyvä bisnesmahdollisuus. Niin yrittäjät Ruotsissa tekevät."
Kuusamossa valiteltiin jonkun verran siitä, että thaimaalaiset poimivat liian lähellä asutusta. "Marjastajien kanssa sovittiin, että 500 metriä lähempää taloja ei saa poimia. Kun on paljon ihmisiä, aina joku kuitenkin harhailee, ja varsinkin, kun silmissä on rahankiilto."
Kaupallisen marjastuksen jatkuvuuden kannalta ulkomaalaiset ovat elinehto, kun suomalaisten poimintainto laskee koko ajan. "Toivottavasti myös päättäjät sen ymmärtävät", Kari Jansa sanoi.
"Kenen kannattaa enää olla ostamassa olemattomia määriä pitkillä etäisyyksillä, jos ulkomaalaisia ei olisi", Jansa sanoi.
Jansa sai nurmeslaisen yrityksen tuomina poimintaan 152 thaimaalaista ja 60 venäläistä Suomussalmelle ja Taivalkoskelle. Hänellä on tavoitteena tuplata heidän määränsä ensi kesänä.
Jansan korviin ei ole tullut valituksia paikallisilta poimijoilta. "Opastuksessa on kerrottava tarkkaan säännöistä. Varoitimme, ettei saa mennä liian lähelle taloja eikä paikkaan, jossa on suomalaisia poimijoita."
Poimijat löysivät marjamaat heille annettujen karttojen avulla. "Alussa pelkäsimme, että kuinkahan moni mahtaa osata tulla metsästä pois, mutta eksymisiä ei juuri tapahtunut."