Perämeren vedenalaisessa luonnossa on vielä paljon tutkimatonta. Näin siitä huolimatta, että takana on neljä vuotta kartoituksia, joiden tuloksista osa on juuri julkaistu raporttina.
"Kaikista Itämeren osista Perämeri on kaikkein vähiten tutkittu, siitä tiedetään hirveän vähän", kuvaa Metsähallituksen suojelubiologi Essi Keskinen.
Keskisen ja Marika Ylinivan raportti on laajin Perämerellä suoritettu vedenalaisen kasvillisuuden kartoitus lähes kahteenkymmeneen vuoteen.
Alueellisesti uhanalaisia vesisammalia löytyi kartoituksissa odotettua laajemmalta alueelta.
"Sen lisäksi on havaittu vesisammalia, joiden ei ole tiedetty Perämeressä esiintyvän lainkaan. Samoin yksi punalevä, jonka esiintymisestä ei ollut aiempaa tietoa", Keskinen kertoo.
Ahdinsammalesta, josta ennen oli vain muutamia löytöjä meriympäristöstä, paljastui Turun yliopiston genetiikan laitoksen tutkimuksissa kokonaan uusi ulottuvuus.
"Perämeren ahdinsammalet ollaan erottamassa omaksi lajikseen sisävesien ahdinsammalesta. Ne ovat perinnöllisesti niin erilaisia", Keskinen kuvaa.
Tietotarve Perämeren vedenalaisesta luonnosta on huutava. "Enemmän pitäisi tietää, sillä Perämerelle on tulossa suuri määrä tuulivoimaloita, merihiekan nostoa ja ydinvoimahanketta", Keskinen luettelee.
Ympäristövaikutusten arvioinneissa (yva) vedenalainen luonto kuuluisi ottaa huomioon, mutta Keskisen kokemuksen mukaan todellisuus on aivan toista.
"Suurhiekan tuulivoimapuiston yva sai vuoden parhaan yvan palkinnon, ja siinä oli erittäin hyvä vedenalaisen luonnon osuus", Keskinen kiittelee.
"Kaikki muut sen jälkeen ovat menneet aika lailla alta riman, suurimmassa osassa ei ole tehty edes sukelluksia", hän lisää.
Vedenalaisen luonnon kartoitus tulisi Keskisen mukaan määrätä yva-hankkeissa pakolliseksi.
Lue lisää torstain Kalevasta!