Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan satsataan lisää rahaa. Valtion osuus kuntien aamu- ja iltapäivätoiminnasta on ensi vuonna talousarviosesityksessä 35 miljoonaa euroa. Nousua edelliseen vuoteen on reilut kahdeksan miljoonaa euroa.
Opetusministeriön selvityksen mukaan koululaisten iltapäivätoiminta ei ole alkuunkaan niin laajaa kuin on oletettu.
Kuudenkymmenen euron maksukatto on johtaja Eevariitta Pirhosen mukaan niukka verrattuna todellisiin kustannuksiin. Hänen mielestään maksukattoa voisi nostaa, jos jotenkin muuten turvattaisiin vähävaraisten vanhempien lasten pääsy iltapäivätoimintaan esimerkiksi vapaaoppilaina.
Kuntakohtaiset erot koululaisten iltapäivätoiminnan järjestämisessä ovat huikean suuret.
Parhaiten ovat onnistuneet kunnat, jotka kykenevät hyvään yhteistyöhön kolmannen sektorin kanssa. Opetusministeriössä toivotaan, että kunnat miettisivät nyt hartaasti, miten järjestää ip-toimintaa esimerkiksi paikallisia yrittäjiä tukemalla.
Kunnat eivät tue tarpeeksi
Valtionavusta huolimatta iltapäivätoimintaan osallistuu vasta vajaat 30 prosenttia eka- ja tokaluokkalaisista. Vaikka lasten määrä on noussut, niin kaikki kunnat eivät tue toimintaa riittävästi.
Opetushallituksen projektipäällikkö Riitta Rajala tietää, että 95 prosenttia kunnista tarjoaa iltapäivätoimintaa, mutta moni halukas jää ilman. Toimintaa on tarjolla vajaalle puolelle sen tarvitsijoista: noin 100 000 lasta kaipaisi iltapäivätoimintaa, mutta toiminnan piirissä on vasta reilut 42 000.
Myös maksut ovat paikoitellen liian korkeita: koululaisen iltapäivätoiminta voi maksaaa perheelle paikkakunnasta riippuen nollasta 160 euroa kuukaudessa. Valtionavun tarkoituksena on pitää perheille koituvat iltapäivätoimintamaksut kohtuullisina, jotta toimintaa voidaan tarjota etenkin sitä eniten tarvitseville.
Vuoden alusta tulivat voimaan maksukatot. Nyt kolmen tunnin ip-toiminta saa maksaa korkeintaan 60 euroa ja neljän tunnin 80 euroa. Kunnalla on kuitenkin oikeus päättää toiminnan laajuudesta. Jos iltapäivätoiminta ylittää neljä tuntia, kunta voi päättää myös maksusta sillä ehdolla, että kolmen ja neljän tunnin vaihtoehdot ovat olemassa.
Kunnilla on mahdollisuus järjestää iltapäivätoimintaa itse, ostopalveluina tai yksityisiä yrittäjiä tukemalla. Toiminnasta
45 prosenttia on kuntien itsensä ja loput kolmannen sektorin järjestämää.
Merkittävimmät kolmannen sektorin toimijat ovat seurakunnat, joilla on vastuullaan noin 20 prosenttia kuntien iltapäivätoiminnasta. Vastuuta koululaisten vapaa-ajasta kantavat myös urheiluseurat, asukasyhdistykset ja Mannerheimin lastensuojeluliitto.
Aamupäivätoimintaa kysytään lisää
Koululaisten aamupäivätoimintaa sen sijaan on kunnissa ennakoitua enemmän. Yli puolet kunnista tarjoaa aamupäivätoimintaa, mutta silti kysyntä ylittää edelleen reilusti tarjonnan.
Opetusministeriö on luvannut koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaluonnoksessaan ryhtyä toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että kaikilla pienillä koululaisilla on mahdollisuus saada aamu- ja iltapäivätoimintapalveluja.
Luonnos on parhaillaan lausuntokierroksella ja tulee valtioneuvoston päätettäväksi loppuvuodesta. Toimenpiteet toteutuisivat vuoden 2008 alusta.
Rajalan mukaan lasten hyvinvoinnissa ollaan kuitenkin menossa eteenpäin. Hän muistuttaa, että koululaisten iltapäivätoimintaa on järjestetty vasta muutaman vuoden ajan. Sen toteutumisessa on vuosien työ samoin kuin esiopetuksen kohdalla aikoinaan.