Suomi on ajautumassa yhä ahtaammalle rypälemiinojensa takia, kun myös Etyjin parlamentaarinen yleiskokous on päätynyt suosittelemaan niiden kieltoa. Etyj otti kantaa rypälemiinoja vastaan alkuviikolla Kiovassa.
Etyjin yleiskokouksen teksti on selkeää - ja tunteisiin vetoavaa. Sen mielestä siviiliväestön suojaaminen edellyttää miinojen täyskieltoa. Niitä ei saisi valmistaa, kuljettaa, varastoida eikä käyttää. Yleiskokous esitti myös, että Etyjin jäsenmaat toimisivat aktiivisesti rypäleaseet kieltävän kansainvälisen sopimuksen puolesta.
Viime helmikuussa Oslossa pidetty kansainvälinen kokous hyväksyi puolestaan julistuksen, jolla pyritään kieltämään rypälemiinat ensi vuonna. Julistukseen liittyi 46 maata - Suomi mukaanlukien. Suomi katsoi voivansa mennä mukaan siitä syystä, ettei julistus tarkoita täyskieltoa.
Suomi toimii juuri päin vastoin kuin Etyj toivoo ja Oslon julistus edellyttää. Suomen käytössä on ollut 1990-luvun lopulta lähtien rypäleammuksia. Armeija käyttää niitä harjoituksissaan Rovajärvellä. Puolustusvoimat on myös päättänyt tilata miinaraketteja lisää Saksan puolustusvoimilta.
Suomi pitää rypälemiinoja tärkeinä puolustuksensa kannalta. Se korvaa niillä maamiinoja, joista se aikoo luopua vuoteen 2016 mennessä Ottawan sopimuksen mukaisesti. Suomi päätti liittyä sopimukseen kansainvälisen maineensa takia ja melkoisen sisäpoliittisen kädenväännön jälkeen presidentin ja pääministerin johdolla.
Miinojen vastustus leviää kuitenkin koko ajan, kuten Etyjin linjauskin osoittaa. Suomi voi joutua kohta toteamaan, että se ajaa itsensä ojasta allikkoon vaihtaessaan yhdet miinat toisiin.
PS.
Lättähattu on termi, joka nuorimpien suomalaisten korvissa voi kuulostaa pölyiseltä historialta. Sanallahan on ainakin kolme merkitystä: se on matala lierihattu, hattua käyttävä 1950-luvun nuorukainen sekä tuona aikana liikenteeseen tullut kiskobussi. Viimeiset lättähatut poistuivat Suomen rautateiltä 1988. Kolisten kiskoilla kulkeneisiin sinisiin vaunuihin liittyy kaihoisia muistoja sadoillatuhansilla suomalaisilla.
Onneksi kaikkia lättähattuja ei myyty romuksi. Sen ansiosta Oulussa voidaan tänään ja neljänä seuraavana lauantaina kokea lättähattukyydin hurmaa Oulun aseman ja Nallikarin välillä. On mainiota, että Pohjois-Suomen rautatieharrastajat tarjoavat lättähattujen entisille matkustajille mahdollisuuden nostalgisiin kokemuksiin. Nuoret sukupolvet pääsevät taas maistelemaan mennyttä maailmaa.
paakirjoitus@kaleva.fi