Sisäministeri haluaa lisätä poliisin yleisön näkemää toimintaa vapauttamalla heitä hallinnosta kenttätyöhön. Kihlakuntatasolla poliisihallinnon rationalisointi on mahdollista, mutta läänitasolta sen karsinta voisi johtaa Helsingistä johdettuun putkeen, jossa alueellinen ja paikallinen asiantuntemus heikkenisi.
Sisäministeri Ville Itälä kertoo olevansa huolissaan turvattomuuden, tai ainakin suomalaisten turvattomuuden tunteen, kasvusta. Maan sisäisestä turvallisuudesta vastaavana ministerinä Itälä sanoo olevansa huolissaan, että ammattirikollisuus leviää Suomeen. Hysteeriseen huolestumiseen ei ole aihetta, mutta samalla hänestä on asiallista tunnustaa, ettei Suomi mikään erityinen lintukotokaan ole.
Poliisin resurssien lisäämiseen ei ole valtiontalouden nykytilanteessa suuria mahdollisuuksia. Poliisin toimintaa voitaisiin Itälän ehdotuksen mukaisesti (Kaleva 20.7.) tehostaa juuri vapauttamalla heitä hallinnosta kenttätyöhön.
Näkemykseen on helppo yhtyä. Yhä rikkonaisemmaksi muuttuvassa elinympäristössä jo pelkästään yleisen turvallisuuden tunteen merkitys korostuu koko ajan. Eittämättä turvallisuuden tunne vahvistuu, jos kansalaiset ovat tyytyväisiä poliisipalveluihin ja luottavat, että poliisi tarvittaessa toimii nopeasti.
Poliisin näkyvä toiminta on tässä suhteessa suorastaan avainkysymys. Esikuvaksi tästä on noussut Oulussakin menestyksellä kokeiltu lähityö, esimerkiksi korttelipoliisitoiminta, joka viestii aidosti poliisin aktiivisuutta ja yhteistyöhakuisuutta. Odotukset lähipoliisin palauttamisesta suurissa kaupungeissa eivät ole ole kuitenkaan realistisia, koska Suomessa on jo runsaasti paikkakuntia tykkänään ilman omaa poliisia.
Ongelma on jo erityisen kipeä Oulun läänissä, jossa virassa olevien poliisien määrä suhteessa väestöön on Suomen alhaisin. Arvioiden mukaan Oulun lääniä rasittaa usean kymmenen poliisin vaje. Joissakin kunnissa on jopa mietitty vakavissaan, miten poliisi saataisiin houkutelluksi edes asumaan kuntaan.
Paikallispoliisitoimintaon hallinnollisesti sijoitettu 90:ään kihlakuntaan, joissa jokaisessa toimii poliisilaitos. Viitteitä tarpeesta arvioida huolellisesti kihlakuntien tehtäviä ja määrää on eri puolilta maata. Esimerkiksi Oulun läänissä toimii tällä hetkellä 11 kihlakuntaa, joista kahden, Kuhmon ja Pudasjärven, lakkauttamista on aikoinaan jo esitetty.
Oulun lääninhallituksessa valmisteltu esitys kertoo, että alueen omaan asiantuntemukseen nojaavien arvioiden mukaan poliisitoimen hallintoa on mahdollista keventää. Siirtämällä resursseja päällikkötehtävistä juuri kaivattuun kenttätyöhön poliisin näkyvyyttä ja palvelukykyä voitaisiin lisätä toivotulla tavalla.
Tulevissa ratkaisuissa on varmistuttava siitä, että päätöksien valmistelussa ja toteutuksessa käytetään hyväksi vahvaa alueellista asiantuntemusta. Sen merkitys vain korostuu, koska poliisin työstä yhä suurempi osa on ennaltaehkäisevää turvatyötä ja yhteistyötä muiden ihmisten turvallisuudesta vastuussa olevien toimijoiden kanssa.
Poliisin työssä välttämätön paikallinen asiantuntemus on varmistettu hajauttamalla paikallispoliisin johto, kehitys ja valvonta lääninhallitusten poliisiosastoille. Mikäli kehittämissuunnitelmia oltaisiin ulottamassa aina niiden toimintaan saakka, se edellyttäisi laajempia ja tarkemmin perusteltuja syitä.