Eduskunnasta
Eduskunta on käsitellyt Suomen talouden linjauksia vuosille 2019–2022. Lähtökohtaisesti taloustilanne näyttää hyvältä. Tämän vuoden BKT -kasvuennuste on 2,9 prosenttia. Jakson viimeisille vuosille ennakoidaan hitaampaa kasvua, ja asiantuntijat ennakoivat nousukauden loppua.
Talouteen vaikuttaa monta ulkoista tekijää. Brexit, USA-Kiina tullinokittelut, öljyn hinnannousut ja EKP:n velkakirjojen osto-ohjelman alasajo, muutamia mainitakseni. Talouden tukijalkamme ovat kuitenkin kunnossa. Valtion ja kuntien talous on kohentunut huomattavasti. Pankkien, osakeyhtiöiden ja henkilöyhtiöiden taseet ovat parantuneet.
Kotitalouksien velkaantuminen on huolestuttavalla tasolla. Suuri osa talouskasvusta on saatu aikaan kotitalouksien velkaantumisella. Voidaankin perustellusti väittää, että kotitaloudet ovat nostaneet Suomen kuopasta, mutta jääneet sinne itse. Nyt on aika vetää kotitaloudet ylös.
Kotitalouksien ostovoimaa täytyy kasvattaa, erityisesti keskituloisten osalta. Nämä toimet täytyy sitoa työllisyysasteeseen. Eräs mahdollisuus olisi ansiotuloverotuksen alentaminen aina kun työllisyysaste nousee prosentin. Näin voisimme nostaa työllisyysastetta ja samalla alentaa verotusta.
Ensi hallituskaudella tehdään sosiaaliturvauudistus. Työ ja sosiaaliturva täytyy yhdistää älykkäästi siten, että työn vastaanottaminen on aina kannattavaa. Tämä uudistus voitaisiin kenties tehdä vaiheittain, ja yhdistää ensin samankaltaisia etuisuuksia.
Koulutuksen uudistamisen osalta täytyy edetä kohti elinikäistä oppimista. Koulutusaikoja tulisi tiivistää, ja käyttää digitalisaation avulla hyödyksi kaikki mahdollinen aika. Oppilaitokseen valinnan ja opintojen aloittamisen välillä on usein 4–5 kuukautta. Tämä pitäisi käyttää hyödyksi.
Keskeisin uudistus on perussuomalaisten esittämä ’Lähellä’ -uudistus. Hallinnon ja palveluiden pitää palvella ihmisiä lähellä. Ja kuinka päästään lähelle ihmistä? Hyödyntämällä julkista tietoa kansalaisten ja yhteiskunnan hyödyksi. Lähellä -uudistus on ihmislähtöistä tietotaloutta. Kun otetaan käyttöön julkishallinnolla ja vaikkapa Kelalla olevat tiedot ihmisistä, voidaan löytää aikaisessa vaiheessa ne, joita uhkaa tippuminen yhteiskunnan kelkasta. Tietoa voidaan käyttää myös ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kotihoidon tehostamiseen. Edelleen voisimme ehkäistä työkyvyttömyyttä, tai tukea vanhemmuutta. Mahdollisuudet ovat rajattomat.
Keskeinen haaste tulevaisuudessa on se, miten käytetään tietoa kansakunnan hyödyksi, miten elinikäinen oppiminen toteutetaan, kuinka sovitetaan työ ja sosiaalietuudet. Hallinnon tulee uudistua ja osallistaa kansalaisia päätöksentekoon.
Kun nämä haasteet hoidamme, julkinen talous kyllä sitten hoituu, vaikka mitä vain tapahtuisi muualla maailmassa.
Kirjoittaja on perussuomalaisten kansanedustaja Oulusta.