"144,5. Niin täälläkin. Nyt äkkiä kiinni, älkää heiluttako!" Pauliina Taskila, Mervi Kenttämaa, Tarja Hasa-Juuso ja Elina Väliaho ottavat ristimittaa rakenteilla olevasta jätekatoksen seinäelementistä. Se on niin hyvin jengoillaan, että ei kun konevoimalla ruuvit kupeeseen.
Tyhjillään olevassa liikekiinteistössä Pellon keskustassa on sellainen työn tuiske, ettei ole ennen nähty. Saha soi ja vasara paukkaa. 13 naista tekee leikkimökkiä ja jätekatosta ja harjoittelee harkkoperustuksen tekoa. Ensimmäisen kerran Pohjois-Suomessa rakennusalan puolentoista vuoden peruskoulutusjakso järjestetään pelkästään naisille. Tornionlaakson työvoimatoimiston johtaja Tero Hyttinen ei ole silti menettänyt yöuniaan sen vuoksi, että joku miehenpuoli valittaisi tasa-arvovaltuutetulle, ettei päässyt kurssille edes hakijaksi.
"Tämä on sallittua positiivista syrjintää, jolla edistetään tasa-arvon toteutumista työelämässä", hän linjaa. Hakijoita koulutukseen oli 24 Kilpisjärveltä Ouluun. Kurssille mahtuneet ovat iältään 21-46-vuotiaita.
Miehet kiittävät kuin yhdestä suusta naisporukkaa. "Naiset ovat erinomaisen tarkkoja ja vastuuntuntoisia työntekijöitä", Talonrakennusteollisuus ry:n Pohjois-Suomen aluepäällikkö Ensio Pynninen sanoo. "Aloitekykyisiä eikä sormi mene suuhun", vastuukouluttaja Oula Jumisko on jo ennättänyt nähdä. "Äärettömän motivoituneita ja innostuneita", osastonjohtaja Risto Goman Lapin ammattiopistosta kehuu.
Koko maassa on 120 000 talonrakennustyöntekijää ja heistä vain muutama prosentti on naisia. Alalta poistuu vuosittain 5 000-6 000 henkeä eikä koulutus pysty paikkaamaan vajetta. "Lapissa poistuma on 200, mutta uusia valmistuu vain 100", Ensio Pynninen tietää. Oulun läänissä luvut ovat 400 ja 200.
Pellon kurssilaiset tietävät joutuvansa miehiseen maailmaan. Naisen on tehtävä enemmän kuin miehen työ päästäkseen hyväksi jätkäksi ja tytöttely-puheiden tavoittamattomiin. Toiveet ovat kuitenkin korkealla. "Ja paljonhan se riippuu meistä itsestämmekin", pellolainen Pirkko Kangas uskoo. Pari työmaavierailua on jo lisännyt uskoa sopuisaan tulevaisuuteen.
Kangas myös vahvistaa kouluttajien arvion, että sekakurssille naisia olisi ollut tosi vaikea saada. Joka ukko on värkkäillyt ja nikkaroinut jo mukulaiästä asti sen verran, että miesten lähtötaso on selkeästi korkeampi. Peruskoulutuksen jälkeen avautuu tie varsinaisiin ammattitutkintoihin.