Viime viikolla sosiaalisessa mediassa jaettiin uutista mummosta, joka oli puuttunut päihtyneen kantasuomalaisen miehen ja kolmen somalimiehen välille hyvää vauhtia viriävään yhteenottoon helsinkiläisellä metroasemalla.
Humalainen suomalainen nimitteli somaleja, joiden päreet alkoivat olla syttymispisteessä. Mummo oli tarttunut suomalaista käsipuolesta ja taluttanut tämän kaveriseurueeseensa rauhoittumaan. Esimerkillistä toimintaa!
Toinenkin uutinen jäi viime viikolta mieleen: Saksassa on aloitettu tutkinta siitä, mikä on Facebookin vastuu rasistista vihapuhetta sisältävien viestien poistamisesta.
Suomalaiset oikeusoppineet pitivät ymmärrettävänä, että pikkuhiljaa aletaan etsiä oikeudellisia rajoja sosiaalisen median yritysten vastuulle.
Rikosoikeudelliset vastuut someen kirjoittelusta ovat monilta osin harmaalla alueella, sillä lainsäädäntö ei pysy uusien median muotojen perässä.
Mummolla ja Facebook-tutkinnalla on yhteys. Mummo osoitti nimittäin sellaista maalaisjärkeä, jota monelta somessa tuntuu puuttuvan täysin.
Useita maahanmuuttoon liittyviä nettikeskusteluja syksyn mittaan seuranneena en voi kuin ihmetellä, kuinka ala-arvoista tekstiä ihmiset someen kirjoittavat. Jopa omalla nimellään ja naamallaan.
Mukana on solvaamista, kunnianloukkauksia, vihapuhetta, rikoksiin yllyttämistä rivien välissä tai suoraan sekä aivan peittelemättömän puhdasta rasismia.
Eniten ihmetyttää, että kiivaimmat maahanmuuton vastustajat änkeävät suoltamaan sontaa jopa sellaisille sivuille, joita kohtaan heillä ei voisi kuvitella olevan mitään kiinnostusta.
Mikä ajaa ”maahanmuuttokriitikon” kirjoittamaan esimerkiksi Unicefin Facebook-profiiliin näkemyksiään elintasopakolaisista tai harhaisia käsityksiä islamin laeista?
Ihmetyksen aiheita on löytynyt somen keskusteluista muitakin. Eivätkö ihmiset ymmärrä, mitä tarkoittaa sananvapaus ja erityisesti, mitä sen nimissä ei ole oikeutettua sanoa?
Miksi niin monet eivät ylipäätään osaa keskustella somessa? Jos joku on asiallisesti ja perustellusti eri mieltä, ensimmäinen reaktio on haukkua tämä idiootiksi.
Selvyyden vuoksi: maahanmuuttoon ja turvapaikanhakijoihin liittyvistä ongelmista saa ja pitää keskustella. Omat mielipiteet pitää kuitenkin pystyä perustelemaan ja vastapuolen argumentteihin pitää pystyä vastaamaan järjellisellä tavalla.
Aivan liian usein vasta-argumentti asiaan A on tempaista esiin tähän liittymätön epäkohta B, ja siirtää keskustelu siihen. Ja usein tämä B on vähintään liioiteltu, jos ei kokonaan kuviteltu.
Someen pitäisi saada lisää mummoja. Enkä tarkoita nyt kirjaimellisesti iäkkäitä naisihmisiä, vaan kaikenikäisiä metroaseman mummon tapaisia maalaisjärjen jakajia, jotka osaisivat sanoa pahimmille räyhääjille, että ”annapa nyt olla sen pahimman öyhöttämisen, eihän tuossa ole järjen häivää”.
Homma ei ole palkitsevaa, sillä monet maahanmuuttoon kielteisesti suhtautuvat pitävät kaikkia omista poikkeavia mielipiteitä suvakkipropagandana. Suvakki-leimalla lyöty saa huomata tämän hyvin äkkiä.
Kannustan silti maalaisjärkiseen kommentointiin.
Mitä useampi uskaltaa ilmaista vastustavansa rasistisia ja vihjailevia puheenvuoroja, sitä selvemmin somessakin käy ilmi, että turvapaikanhakijoihin avoimen vihamielisesti suhtautuvat ovat pieni vähemmistö.