Kansainvälinen painiliitto FILA on muuttanut painisääntöjä tiiviillä tahdilla vuosien kuluessa. Otteluihin on yritetty hakea lisää näyttävyyttä ja nopeatempoisuutta. Kilpailujen kestoa on vähennetty muokkaamalla ottelukaaviota ja vähentämällä painoluokkia.
Säännöt ovat olleet voimassa yleensä yhden olympiadin verran, mutta erilaisia tulkintoja on voitu ottaa käyttöön lyhyemmälläkin aikajaksolla. Aktiivipainijoille muutokset iskostuvat hetkessä selkäytimeen. Yleisölle laji on jäänyt jatkuvien sääntömuutosten takia entistä vieraammaksi, kun muutoksia ei ehditä sisäistää niukan TV-näkyvyyden vuoksi.
Tuoreimpia sääntöehdotuksia kokeiltiin hiljattain Helsingissä painitussa Finlandia Freestyle Cupissa. Painiväen mielestä muutokset ovat askel parempaan suuntaan, mutta pientä hiomista niihin kaivataan.
Merkittävin muutos koskee jaksopainiin siirtymistä pesäpallon tapaan. Otteluissa on kolme kahden minuutin jaksoa, joiden välillä on 30 sekunnin tauko. Jokaisen jakson jälkeen nimetään voittaja. Mikäli painija voittaa kaksi ensimmäistä jaksoa ei kolmatta jaksoa enää painita. Selätyksellä ottelu päättyy heti vanhan tavan mukaan.
Mattopainin
osuus vähenee
Laajakaarisesta heitosta saa viisi pistettä, jolloin jakso päättyy kokonaan. Tämän lisäksi jaksovoittoon riittää kuuden pisteen ero tai kaksi kolmen pisteen suoritusta. Jakson päättyessä tasapisteisiin voittajaa haetaan korkeampiarvoisten suorituspisteiden kautta. Mikäli painijoiden tekemät pisteet ovat saman arvoisia, julistetaan voittajaksi ensimmäisen suorituspisteen tekijä.
Päävalmentaja Pasi Sarkkinen oli tyytyväinen sääntökokeiluihin. "Ottelut päättyivät yleensä 2-0 eli kolmas jakso jäi usein painimatta. Muutoksista huolimatta pisteiden tekeminen tulee edelleen olemaan vaikeaa. Mattopainin osuus tulee vähenemään, kun passiivisuusvaroitusten jälkeen kaveria ei laiteta suosiolla mattoon. Vyöryttää saa useita kertoja peräkkäin, mutta sitä ennen kaveri täytyisi saada jollakin konstilla mattoon."
Aktiivisia painijoita säännöt suosivat jatkossa enemmän. Passiivisuusvaroituksen jälkeen painijat määrätään aina ristivyösidontaan keskelle mattoa. Poikkeuksena vapaapainissa kokeiltiin otteen muuttamista jalkoihin menoksi, jolloin toinen käsi on kiinni reidessä ja toinen polven alapuolella.
Vieskan Voiman vapaapainivalmentaja Juhani Rintakumpu ei sulattanut sääntömuutosta sellaisenaan. Hänen mielestään painijan täytyisi saada valita haluaako mennä jalkaan kiinni vain puolustustilanteeseen. Toiset painijat osaavat tehdä pisteitä paremmin puolustuskannalla.
Vivahteita
sumopainista
Jatkossa painikilpailut voivat mennä myös työntökilpailuksi. Vastustajaa hyvitetään aina pisteellä, kun kaveri menee matolta ulos pystytilanteessa. Sarkkisen mielestä riskit ovat molemmilla samanlaiset. "Päälle puskevaa painijaa on usein helppo heittää."
Suurinta kritiikkiä aiheutti sääntöpykälä, jossa painija keskeyttää ottelun loukkaantumisen takia ilman, että hänestä vuotaa vertaa. Tilanteessa vastustajaa hyvitetään pisteellä.
"Loukkaantumispykälä on liian jyrkkä ja enkä usko sen menevän sellaisenaan läpi. Taktiset loukkaantumiset eivät ole pelkästään painin ongelma. Niitä tapahtuu paljon myös joukkuelajeissa", Sarkkinen muistuttaa.
Helsingissä painitussa turnauksessa saatiin tilanteesta jo esimakua, kun tuomareilta jäi huomaamatta kesken ottelun tulleet astmakohtaukset.
Ottelujärjestelmässä tehdään paluuta vanhaan systeemiin. Lohkojaot poistuvat ja otteluiden voittajat jatkavat niin kauan, kunnes kaksi finalistia saadaan selville. Ennen loppuottelua painitaan keräilyerät, johon pääsevät mukaan finalisteille hävinneet painijat. Sieltä haetaan esille sarjan pronssimitalistit. Kansainvälisissä kilpailuissa pronssimitalit jaetaan kahdelle painijalle nyrkkeilyn tapaan. Olympialaisissa pronssiottelut painitaan erikseen.
Muutoksista
päätetään Ateenassa
Jokainen sarja painitaan läpi yhden päivän aikana. Tällä halutaan palvella yleisöä, joka haluaa nähdä tietyn sarjan ottelut kokonaan.
"Joillekin painijoille saattaa tulla jopa viisi tai kuusi ottelua yhden päivän aikana, jos joutuu keräilyeriin. Valmennuksessa tämä tuo tiettyjä muutoksia, kun palautusajat jäävät lyhyeksi. Pysyäksemme kehityksessä mukana meidän täytyy luoda lajin omaiset testit, joilla voimme seurata painijoiden kunnon kehittymistä", Sarkkinen arvioi.
Kreikkalais-roomalaisessa painissa uusia sääntöehdotuksia ei ole Suomessa vielä kokeiltu, mutta Sarkkinen toivoo tilanteen korjautuvan kevään kuluessa. Kokeilun jälkeen kansalliset lajiliitot joutuvat antamaan palautetta FILA:lle, joka päättää muutoksista Ateenan olympialaisten yhteydessä pidettävässä kokouksessa.