Väestöliitto toivoo, että Suomessa syntyisi tulevaisuudessa enemmän lapsia. Liiton väestöpoliittinen ohjelma julkistettiin tiistaina Helsingissä. Ohjelman avulla haluttiin ryhtyä kansallisiin herätystalkoisiin.
"Yhteiskunta, jossa on tasaisesti kaikenikäisiä ihmisiä on dynaamisempi kuin ikärakenteeltaan kovin yksipuolinen yhteiskunta. Tasapainoinen väestökehitys ja hyvinvointiyhteiskunta edellyttävät sitä, että lapsimäärä kasvaa ja maassamme harjoitetaan aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa", toteaa Väestöliiton toimitusjohtaja Helena Hiila.
Ohjelman avulla pyritään tasapainoiseen väestönkehitykseen, siinä esitetäänkin konkreettiset väestötavoitteet sekä keinot niiden saavuttamiseksi.
Työikäinen väestö vähenee seuraavien 30 vuoden aikana puolella miljoonalla, jos nykyinen väestönkehitys jatkuu. Tällä hetkellä noin 15 prosenttia suomalaisista on täyttänyt 65 vuotta, mutta jo vuonna 2020 eläkeikäisiä ennakoidaan olevan lähes 23 prosenttia.
Samaan aikaan alle 20-vuotiaiden osuus laskee 24 prosentista 21 prosenttiin. Arvion mukaan Suomen väestöllinen huoltosuhde on vuonna 2020 77 huollettavaa henkilöä sataa työikäistä kohden, kun vastaava luku on tällä hetkellä 65.
Väestöliiton väestöpoliittinen työryhmä aloitti toimintansa 2003. Työryhmä on toiminut tohtori Reino Hjerppen johdolla ja siihen on kuulunut kattava joukko suomalaisia perhe- ja väestöpolitiikan asiantuntijoita.
"Ihmiset arvostavat perhettä. He haluaisivat myös saada lapsia nykyistä nuorempina ja enemmän. Yhteiskunnan tulee tarjota tähän mahdollisuudet", Hiila painottaa
Tavoitteena on hallittu väestönkasvu ja se tarkoittaa, että nykyisen syntyvyyden olisi hieman noustava. Väestöliitto esittää myös toimia, joilla saataisiin sukupuolitaudit vähenemään ja toisaalta ulkomaisten adoptioiden määrä nousemaan.
Moninaiset keinot
Väestön kasvuun tähtäävät keinot edellyttävät sekä tasa-arvopolitiikan edistämistä että arvo- ja asennemuutosta. Tasa-arvopolitiikan edistäminenkin on tärkeää. Esimerkiksi Ruotsissa on saatu tutkimusviitteitä siitä, että perhetöiden tasaisempi jakaminen on yhteydessä kohoavaan syntyvyyteen.
"Väestöliitto ei haikaile paluuta menneisyyteen, jossa isä hankki leivän ja äiti hoiti lapsikatraan. Nykyajan nainen haluaa sekä perheen että työn. Ja kun lapset on hankittu, heidän kanssaan halutaan olla. Työelämän on muututtava niin, että tämä on mahdollista", Hiila sanoo.
Perheen muodostamisen tulisi olla mahdollisia jo opiskeluaikana. Tällöin toimina ovat kannustava opintotuki, opintojen ohjauksen tiivistäminen sekä joustavat lainojen takaisinmaksujärjestelyt. Myös kunnallisten päivähoitomaksujen alentaminen on esityslistalla.
Myös siirtolaisuus nähdään keskeisenä keinona. Liitto esittääkin aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa, joka merkitsee sitä että tulijoiden koulutus ja ammattitaito korostuvat maahanmuuton kriteereinä.
Suomi menettää edelleen maastamuuton kautta huomattavasti omaa väestöä. Lähtijöiden joukossa on runsaasti hyvin koulutettuja naisia. Työsuhteiden vakinaistamiseen olisikin kiinnitettävä huomiota.
"Lapsi- ja perhemyönteisen ilmapiirin edistämistä ei ole syytä väheksyä, vaan sen eteen on tehtävä työtä", Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen johtaja Ismo Söderling painottaa.