Suomessa on toistaiseksi säästytty suurilta skandaaleilta, jotka ovat koetelleet liike-elämän huippujohdon uskottavuutta niin Yhdysvalloissa kuin viimeksi Skandian tapauksessa Ruotsissa. Silti mikään ei takaa, etteivätkö isot väärinkäytökset olisi mahdollisia täälläkin. Niiden parasta ennaltaehkäisyä on toiminnan mahdollisimman suuri läpinäkyvyys etenkin pörssiyhtiöissä.
Helsingin pörssi, Keskuskauppakamari ja Teollisuuden ja työnantajain keskusliitto ovat nyt uusimassa omia ohjeitaan etenkin niitä osin, jotka koskevat yhtiön hallitusta ja toimitusjohtajaa. Kyseessä on lakia täydentävä suositus, jota pörssissä noteerattavien yhtiöiden toivotaan noudattavan viimeistään heinäkuun alusta.
Ohjeiden tärkeimpänä uutena kohtana on, että yhtiöiden hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajan palkka- ja omistustiedot on julkistettava. Lisäksi toivotaan, että hallituksen jäsenten enemmistön olisi oltava riippumattomia yhtiöstä.
Toimitusjohtajan palkan ja muiden sopimusehtojen kuten irtisanomiskorvausten ja eläkeperusteiden julkistaminen saattaa tuntua yksityiselämässä kiusalliselta, mutta viime aikojen tapahtumat maailmalla ovat osoittaneet tämän tarpeelliseksi. Toimitusjohtaja saattaa vedättää korvauksiaan tasolle, jotka ovat täysin suhteettomia ja aiheuttavat yritykselle vahinkoa.
Näiden tietojen julkisuus liittyy yhteen sen kanssa, että hallitusten tulee pystyä ja pyrkiä itsenäisinä valvomaan paitsi koko yhtiön tilannetta, myös sen johdon toimintaa. Skandia on räikein esimerkki siitä, mitä tapahtuu tämän valvonnan pettäessä.
Suomen oloissa tietojen julkistamisella on toinenkin etu. On olemassa vaara, että yhtiöiden johdon palkkiotaso riistäytyy käsistä. Kehitystä voi vauhdittaa yksin jo se, että maailmanlaajuisesti toimivan Nokian suomalaisen huippujohdon palkkoja vertaillaan yhtiöihin, joiden kokoluokka ja toimintakenttä on paljon pienempi. Julkisuus tuo toivon mukaan tullessaan myös suhteellisuudentajun.
Liike-elämässä on aina sisäisiä salaisuuksia, mutta tämänkaltaiset tiedot eivät kuulu niihin. Johdon palkitsemisperusteiden läpinäkyvyys lisää myös koko yhtiön uskottavuutta.
Ohjeissa on kyse elinkeinoelämän itsesäätelystä. Tällainen toiminta tuo parempia tuloksia kuin samaan asiaan päätyminen jälkijättöisesti lainsäädännön kautta. Hyvin toimivat ohjeet ja etenkin niiden noudattaminen on samalla kansallinen kilpailuetu, sillä se ehkäisee väärinkäytöksiä, jotka herkästi leimaavat sivullisiakin.
paakirjoitus@kaleva.fi