Neljä uutta koulupsykologia aloitti virassa Oulussa elokuun alussa. Oulun kaupungilla työskentelee nyt kahdeksan koulupsykologia, mikä on ala-asteiden oppilaita kohden lähellä sosiaali- ja terveysministeriön terveydenhuollon ammattihenkilöiden jaoston suosituksia.
"Kaikille kouluille ei tosin pystytä antamaan kuin konsultaatioapua", myöntää vastaava koulupsykologi Tuula Takalo. Konsultaatiolla tarkoitetaan ohjausta ja neuvontaa.
Yläasteilta koulupsykologit puuttuvat vielä kokonaan. Siellä työskentelee koulukuraattoreita, jotka tarvittaessa ohjaavat oppilaat perheneuvolaan psykologin luo.
Resurssit on jaettu siten, että koulupsykologikokeilun alkaessa vuonna 1997 määriteltiin aluksi psykologien työskentelevän yleisopetuksen 1-6-luokilla. Näin ollen erityisopetus ja yläasteikäiset ovat ilman psykologia.
Takalon mielestä on pikemminkin tarve lisätä psykologien määrää kuin laajentaa kenttää yläluokille.
"Jos laajentaisimme tällä henkilömäärällä yläasteelle, voisimme antaa kaikilla luokilla vain konsultaatiopalveluilta. Asiakastyötä ja tutkimuksia ei ehdittäisi tehdä", sanoo Takalo.
"Kieltämättä psykologien puuttuminen yläasteelta on epäkohta."
Yksi psykologi tuhatta oppilasta kohti
Suunnitelma on vastaisuudessa jakaa kaupunki 12 alueeseen, joiden kaikilla kouluasteilla ala-asteelta lukioon työskentelisivät koulukuraattori ja -psykologi työparina. Vision toteutumiseksi kaupunkiin tarvittaisiin vielä neljä koulupsykologia ja viisi koulukuraattoria.
"Silloin oppilasmäärä olisi jo lähellä suosituksia", sanoo Takalo toiveikkaasti.
Virkoja on esitetty talousarviossa, mutta toteutumisesta ei ole tietoa.
Suomen psykologiliiton puheenjohtaja Tuomo Tikkanen kiittelee Oulun kehitystä. "Ensin pitääkin tutkia pienten lasten oppimis- ja sopeutumisongelmat, sillä muuten ne mutkistuvat."
Hän uskoo,että kymmenen vuoden kuluessa koko Suomessa päästään tilanteeseen, jossa tuhatta oppilasta kohti on yksi koulupsykologi. Vielä toistaiseksi on kuitenkin monia kuntia, joissa koulupsykologeja ei ole lainkaan.
"Tarkoitushan on, että ongelma voidaan selvittää normaaliympäristössä ennen kuin ongelmat kärjistyvät. Eikä tarvitse pelätä leimautumista, kun psykologi on osa koulun arkea."
Ainakaan koulupsykologien tiheyden perusteella Suomi ei voi pitää itseään hyvinvointivaltiona.
"Esimerkiksi Sloveniassa ja Karjalan tasavallassa on koulupsykologeja suhteessa enemmän kuin meillä", huomauttaa Tikkanen.