Onnettomuusmäärien putoaminen osoittaa, että ajonopeuksien kameravalvonta toimii. Tienvarsikameroiden määrää kannattaa siksi nykyisestä selvästi nostaa.
Huomattava enemmistö autoilijoista arvioi olevansa keskimääräistä taitavampia kuljettajia. Vaikka tuo ajattelutapa sisältää loogisen mahdottomuuden, siitä on silti ikäviä seurauksia tosielämässä: taitavana itseään pitävä kuljettaja katsoo herkästi, ettei hänen ylinopeutensa aiheuta riskejä liikenteessä.
Suomen tieliikenneonnettomuuksissa on viime aikoina kuollut noin 350 ihmistä vuosittain. Joukossa on paljon myös niitä autoilijoita, jotka katsoivat, että he pystyvät hallitsemaan ajokkinsa ylinopeudestaan huolimatta.
Autojen turvallisuus on parissa vuosikymmenessä parantunut oleellisesti, nopeusrajoituksia on asetettu jokseenkin järkevästi, ja ehkä jossain määrin myös kuljettajien asenteet ovat korjaantuneet. Ne seikat ovat pudottaneet liikennekuolemien määrää takavuosista. Niin valistuneiksi suomalaiset kuljettajat eivät kuitenkaan ole muuttuneet, etteikö nopeusvalvontaa tarvittaisi vastakin. Tiellä liikkuva poliisiauto, nopeuksien näyttötaulut ja automaattinen kameravalvonta hillitsevät tutkitusti ylinopeuksia. Samalla ne vähentävät onnettomuuksia, minkä tietysti pitää olla valvonnankin perimmäinen tarkoitus.
Suomen teillä pikkuhiljaa yleistyneet tienvarsikamerat ovat osoittautuneet tehokkaaksi keinoksi laskea nopeuksia ja vähentää onnettomuuksia. Kuten Kaleva kertoi maanantaina, näin on käynyt esimerkiksi valtatie 8:lla Raahen ja Kalajoen välillä. Tuolla tieosuudella liikenneonnettomuuksien määrä on juuri kameravalvonnan ansiosta laskenut poliisin mukaan huomattavasti.
Mykiksi peltipoliiseiksi kuvatut tienvarsikamerat ovat työssään suorastaan hämmästyttävän tehokkaita. Siitä kertoo, että Limingan, Raahen ja Ylivieskan kihlakuntien alueella ne ottivat touko-lokakuussa kiinni lähes 5 400 hurjastelijaa. Automaattisen liikenteenvalvonnan kasvattamasta sakkopotista epäilemättä osataan riemuita valtiovarainministeriössä, mutta se on sivuseikka. Paljon olennaisempaa on juuri liikenneturvallisuuden kohennus.
Automaattiseen liikenteenvalvontaan liittyy myös ongelmia, jotka eivät kuitenkaan kumoa valvonnan myönteistä kokonaissaldoa. Valvontahan vaatii kuvien tutkimista jälkeenpäin, mikä kysyy työvoimaa. Jos kameroita lisätään, myös henkilöstön määrää pitää kasvattaa. Valvonnasta myös pääsevät autoja herkemmin läpi moottoripyöräilijät, koska heidän ajokeistaan puuttuu eturekisterikilpi. Juuri moottoripyöräonnettomuuksien määrä on noussut nopeasti. Siitä syystä motoristien nopeuksiin pitäisi kiinnittää erityistä huomiota.
Monia tiellä liikkujia kameravalvonta tuntuu ärsyttävän suunnattomasti. Voi kysyä, miksi. Rajoitusten mukaan ajaviahan ei kuvata. Automaattinen valvonta ei muutenkaan ole "puskasta ampumista", koska siitä kerrotaan teiden varsilla liikennemerkein.
Koko maassa tehtyjen selvitysten mukaan valvontakamerat vähentävät suurten ylinopeuksien määrää määrää 80 prosenttia ja vakavien onnettomuuksien määrää 40 prosenttia. Siksi automaattisen liikenteenvalvonnan määrää kannattaa ehdottomasti laajentaa vilkkaimmin liikennöidyillä teillä, joille se parhaiten soveltuu. Valvonnan lisääminen on myös parempi vaihtoehto kuin uudet, tiukennetut nopeusrajoitukset. Liikenneturvallisuus kohentuu jo sillä, jos nykyisiä rajoituksia noudatetaan tämänhetkistä paremmin.