Suomessa on aika lopettaa jatkuva ruikutus ja käyttää olemassa oleva talouden liikkumavara hyödyksi. Valtio voi ottaa lainaa, myydä omaisuutta ja elvyttää. Talous tarvitsee potkua.
Suomessa pitää irtautua jatkuvista kriisitunnelmista ja ryhtyä tosissaan toimiin, joilla talouden synkästä alhosta noustaan ylös. Suomella on kaikki mahdollisuudet selvitä ja onnistua, kunhan tehdään oikeaan suuntaan ohjaavia päätöksiä ja toimia.
Pitkän aikavälin toimenpiteiden lisäksi tarvitaan nopeasti vaikuttavia uudistuksia, joilla edistetään kasvua ja luodaan uusia työpaikkoja.
Suomi on jo useamman vuoden ajan menettänyt kilpailukykyään. Näin ei voi jatkua. Kilpailukyvyn heikkenemiseen ja työttömyyden kasvun taltuttamiseen on tartuttava heti.
Vain uusilla investoinneilla saadaan nostetuksi työllisyyttä ja tuottavuutta. Juuri nyt on tehtävä fiksuja ratkaisuja, joilla saadaan talouteen uutta työntövoimaa.
EU-komission tuoreessa maakohtaisessa raportissa muistutetaan Suomen julkisen sektorin kestävyydestä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja siihen linkittyvä kuntauudistus ovat välttämättömiä toimia. Väestön ikääntyminen ja eläköityminen edellyttävät pidennyksiä työuriin.
Perinteinen energiaintensiivinen teollisuusperusta on murenemassa. Olennaista on, että tutkimus- ja tuotepanostuksille saadaan vastinetta.
Esimerkiksi Oulussa on kehitetty luutuva teräs, jolla on edessään globaalit miljardimarkkinat. Tämänkaltainen tutkimus pitää osata tuotteistaa ja luoda uusia työpaikkoja kotimaahan.
Talouden mittareiden sojottaessa alaspäin kasvu on ollut kotitalouksien varassa. Nyt myös kuluttajien luottamus on nuupahtanut.
Tilannetta ei helpota se, että EU-komissio moittii Suomea edelleen siitä, että keskittynyt kauppa- ja palvelusektori pitää hinnat korkeina.
EU-komissio yrittää työntää arvioinneillaan Suomea oikealle tielle nykyistä rivakammin. Mahdollisuuksia on, kunhan tehdään aikailematta oikeita valintoja.
Danske Bankin eläkkeelle jäänyt ekonomisti Lauri Uotila yllätti jäähyväisseminaarissaan laskelmilla, joiden mukaan Suomi on käytännössä velaton maa. 88 miljardin euron velan vastineeksi valtiolla on 60 miljardin euron saatavat, joiden korkotuotot ovat suuremmat kuin valtionvelan kulut.
Muutenkin ekonomisti on kyllästynyt jatkuvaan narinaan ja kauhutarinoihin, vaikka asiat ovat hänestä hyvin.
Luottoluokituslaitos Moody’s vahvisti vastikään Suomen valtiolle parhaan mahdollisen kolmen A:n luottokelpoisuusluokituksen. Suomeen uskotaan ja luotetaan.
Mikä siis estää meitä ottamasta jonkin verran lainaa ja elvyttämään järkevästi, tuottavasti ja työllistävästi, jotta kasvuun saadaan vauhtia?
Tätä ovat esittäneet valtiovarainministeriön ylijohtaja Jukka Pekkarinen ja ministeriön entinen valtiosihteeri Raimo Sailas. Myös omaisuutta voi myydä ja perustaa investointirahastoja.
Suomessa riittää homekouluja, liikenneväyliä ja tietotekniikkauudistuksia, joihin panostamalla työllistetään ja luodaan kasvun edellytyksiä. Liikkumavaraa on jonkin verran, joten käytetään sitä.