Hiihtokeskuksia moititaan usein kalliiksi, mutta todellisuudessa hissilippujen hinnoissa on korotuspaineita.
Hiihtokeskuksissa kärsitään yhä viime vuosikymmenen lamakauden tuomasta pahasta notkahduksesta. Herkällä alalla hissilippujen hintoja ei ole uskallettu kuroa kiinni. Mielikuvaa kotimaisten laskettelukeskusten reippaasta hinnoittelusta ruokkii kalliit matkustus-, majoitus- ja ravintolakulut.
Suurimpien laskettelukeskusten hiihtohinnoissa ei ole enää suuria eroja, sillä kilpailu on pakottanut pitämään maksut kurissa. Johtavissa hiihtokeskuksissa hissien päivälippujen erot ovat muutamia euroja ja kausikortinkin hintahaarukka on melko pieni.
"Suomessa perustuote, laskettelu, on erittäin edullinen. Suhde talvimatkailukertymään on huomattavasti alhaisempi kuin alppimaissa, Norjassa tai Ruotsissa", korostaa Suomen hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Guy Catani.
Hiihtokeskusyhdistyksessäkin väitteet laskettelun kalleudesta ovat tuttuja. Catanin mukaan totuus on kuitenkin se, että koko talvimatkailun rahavirroista hissilippujen myynnin osuus on kotimaassa vain 7-8 prosenttia.
"Kehittyneissä alppimaissa hissilippumyynnin osuus talvimatkailukertymästä on 13-14 prosenttia, Norjassa ja Ruotsissa 10-11 prosenttia", Catani laskee.
Talvimatkailussa
pyörii isot rahat
Suomen suurimmissa hiihtokeskuksissa hissilippujen myynnillä koottiin edelliskaudella rahaa 40,8 miljoonaa euroa.
Hiihtokeskusyhdistyksen keräämien tietojen mukaan laskettelun talvimatkailukertymä oli samana aikana 440 miljoonaa euroa. Luvusta puuttuu vielä ulkomaalaisten matkailijoiden osuus. Catanin arvion mukaan heidän jättämänsä matkailutulo oli noin 40 miljoonaa euroa.
Perheiden valjastaminen rinteisiin ei ole kuitenkaan halpaa leikkiä. Suurimmissa keskuksissa aikuiselle päivän hissilipun saa 26-29 eurolla. Lapsille lipun saa normaalikaudella päiväksi vajaalla 20:lle eurolla. Aikuisten kausilipuista onkin maksettava jo reilusti yli 300 euroa.
Guy Catanin mukaan korkealta tuntuvasta hinnasta huolimatta jälkeenjääneisyys korostuu juuri kausikortin kohdalla.
"Meillä kausikortti on mihin päin maailmaa tahansa verrattuna alihinnoiteltu", Catani sanoi.
Hiihtokeskusten hintojen lähentymisen selittää Catanin mielestä se, että eri keskuksissa rinteiden kunnostuksessa kulurakenne on suunnilleen samanlainen.
Uhkana oleva energian hinnan nousu on kaventamassa rinneyhtiöiden katteita edelleen.
"Keskuksissa energian osuus on toiseksi suurin kustannuserä palkkojen jälkeen, 8-12 prosenttia. Tällaisena vuonna etelässä lunta tehdään kolmatta kertaa", Catani muistuttaa.
Hissilippujen hintoja on helppo vertailla yritysten internet-sivuilta, joissa ne ovat hyvin näkyvillä.
Oulun lääninhallitus teki edellisen hissilippujen hintatarkastuksen myös nettivertailuna 2001. Pohjoisen hiihtokeskuksista koottujen tietojen perusteella tarjousaikojen ja normaalikauden väliltä löytyi tuolloin isojakin eroja.
Esimerkiksi normaalikauden aikuisten päivälippujen hinnoissa ei ole tapahtunut suurta heilahdusta. Pari vuotta sitten päivän hissilipun hintahaarukka oli tarkastuksen mukaan 23-26 euroa.
Harrastuksilla
on hintansa
Syötteelle jo viidettä kertaa perheineen tullut helsinkiläinen Rainer Hilli pitää laskettelua kuluiltaan kohtuullisena harrastuksena.
Perheen äiti Mia sekä pojat Jacob, 8, ja Max ,12, ovat myös olleet innokkaasti rinteessä. Pojat aloittivat laskettelun viisivuotiaina. Rinteistä on otettu tuntumaa myös Levillä ja Rukalla.
"Harrastukset maksavat aina. Laskettelu ei ole halpaa, mutta ei se ole kallistakaan", Rainer Hilli sanoi.
Syötteelle hotelliin kolmeksi päiväksi majoittunut perhe ei tehnyt valintaansa tiukan hintavertailun perusteella. Eniten valintaan vaikutti hyvä saavutettavuus. Helsingistä Ouluun on lentoja hyvin, josta matkaa voi jatkaa sujuvasti vuokra-autolla hiihtokeskukseen.
"Sanotaan, että Suomen Lappi on kallis, mutta onko se sen kalliimpi kuin Eurooppakaan. Nyt on hyvä vertailla hintoja, kun on eurot", Mia Hilli muistuttaa.