Päätöstä EU:n elintarvikeviraston sijaintipaikasta on odotettu turhaan jo useita vuosia. Nyt se lopulta syntyi, kun kukaan ei sitä osannut odottaa. Ei osannut, koska koolla ei ole ollut mitään sellaista unionin elintä, joka olisi voinut asiasta päättää.
Viraston jakamisesta kahtia Italian Parmaan ja Helsinkiin ovat sopineet keskenään pääministerit Paavo Lipponen ja Silvio Berlusconi. Lisäksi asialle on saatu vihreää valoa komission puheenjohtajalta Romano Prodilta. Unionin virallista päätöstä tällaiset yhteiset puheet eivät vielä merkitse, mutta todennäköisesti sekin on tulossa. Asiahan on kiikastanut juuri Suomesta ja Italiasta.
Suomen kannalta lopputulos on hyvä, mutta jos viraston sijasta kyseessä olisi elintarvike, se haisisi hieman pilaantuneelta. Nyt näyttää siltä, että tiedon ajoitus perjantaihin oli silkka vaalitemppu. Viraston Suomeen tulon arvoa ei olisi yhtään vähentänyt se, että suunnitelmasta olisi kerrottu jo aiemmin. Päin vastoin.
Kun asiasta tiedotettiin perjantaina iltapäivällä, samalla varmistettiin se, että viimeinen sana asiasta jäi yksin Lipposelle. Toisenkinlainen toimintakulttuuri olisi ollut mahdollista, ja jos asia ei ratkeakaan lopullisesti ja tämän suunnitelman mukaan ensi viikon EU-huippukokouksessa, pääministeri on suuren selityksen velkaa.
Tärkeintä on silti se, että asia näyttää ratkeavan Suomen ja muiden kannalta kohtuullisella tavalla. Kun elintarvikeviraston toiminta aikanaan alkaa, nämä kuviot on jo aikaa sitten unohdettu. Voittajiin kuuluu myös Berlusconi, joka ei olisi saanut Parmaan mitään, ellei olisi ryhtynyt ottelemaan Suomen kanssa. Ilman tätä ylimääräistä peliä virasto olisi jo aloittanut toimintansa Helsingissä.