Soneran ja poliisin epäillään urkkineen entisen pääministerin Paavo Lipposen käytössä olleen puhelimen teletunnistetietoja, kertoo keskiviikon Ilta-Sanomat. Lehden mukaan nykyisen puhemiehen puhelintietoja kaiveltiin vuosina 1997 ja 1998.
Puhelinurkinnalla ei haluttu seurata Lipposen teleliikennettä, vaan tapauksen taustalla on valtioneuvoston turvallisuusorganisaation kiinnostus Lipposen autonkuljettajien puheluihin.
Teleurkinnasta epäillään valtioneuvoston tuolloista turvallisuuspäällikköä sekä KRP:n palveluksessa olevia poliiseja.
Ilta-Sanomien mukaan teleurkinnan kohteena on ollut kaksi puhelinta, joista yhtä käytti Lipponen ja toista hänen autonkuljettajansa. Puhelintietojen selvitykseen ei ollut pyydetty lupaa Lipposelta.
Toisen Lipposen autonkuljettajista epäiltiin soitelleen Lipposen virkapuhelimella yksityisiä puheluja. Ilta-Sanomien tiedon mukaan Lipposta on kuulusteltu esitutkinnan yhteydessä asianomistajana.
Asia paljastui keskusrikospoliisin viime syksynä käynnistämän Sonera-tutkinnan yhteydessä. Päävyyhdin selvittely on vielä kesken, mutta Lipposeen liittyvän haaran tutkinta on loppuvaiheessa.
Urkinnan kohteena olevista teletunnistetiedoista käy ilmi, mihin numeroon puhelimesta on soitettu ja mistä numerosta puheluita on vastaanotettu.
Myös puhelimen sijainti soittohetkellä selviää teletunnistetiedoista, sen sijaan keskustelujen sisältö ei paljastu.
Syyteharkinta valmis melko nopeasti
Helsingin kihlakunnansyyttäjä Markku Pohjanoksa vahvistaa STT:lle, että hänellä on työpöydällään juttu, jossa kahta valtioneuvoston puhelinta epäillään seuratun.
Toinen puhelin kuului silloiselle pääministerille Paavo Lipposelle ja toinen hänen autonkuljettajalleen.
"Tällainen esitutkinta on nyt saapunut tänne, ja syyteharkinta on vielä avoinna. Paavo Lipponen on asianomistajan asemassa jutussa", Pohjanoksa sanoo.
Pohjanoksa on pyytänyt asiasta lausunnon tietosuojavaltuutetulta, minkä jälkeen varsinainen syyteharkinta alkaa. Pohjanoksa uskoo saavansa syyteharkinnan valmiiksi melko nopeasti.
"Ei siihen kuukausia mene, koska tietenkin tunnen jutun etukäteen", Pohjanoksa kertoo.
Tapausta on tutkittu epäiltynä törkeänä viestintäsalaisuuden loukkauksena ja yllytyksenä siihen. Törkeästä viestintäsalaisuuden loukkauksesta voi saada maksimissaan kolme vuotta vankeutta.
Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen ilmoitti STT:lle erityisavustajansa välityksellä, että asia on syyteharkinnassa. Muuten hän ei asiaa halunnut kommentoida.
Haavisto tutki poliisiin liittyviä rikosepäilyjä
Vantaan kihlakunnansyyttäjä Jukka Haavisto kertoo STT:lle, että hän on tutkinnanjohtajana jutussa, jossa poliisia epäillään rikoksesta. Haavisto ei kuitenkaan voi asian ollessa kesken kommentoida tutkinnan sisältöä.
KRP:ssä Haaviston kerrotaan olevan oikea yhteyshenkilö Lipposen puhelimiin liittyvässä teleurkintahaarassa.
"Käynnissä on sellainen esitutkinta, jossa on osallisena myös poliiseja. En voi ottaa edes kantaa siihen, kuka jutussa on asianomistajana", Haavisto sanoo.
Syyttäjä toimii tutkinnanjohtajana tapauksessa, jos on syytä epäillä poliisia rikoksesta. Jos mukana on muita henkilöitä, jotka eivät ole poliisimiehiä, heidän osaltaan jutun tutkinnanjohtajana on poliisi, jolloin tutkinnanjohtajia voi olla kaksi.
"Minä en edes voisi kertoa sellaisista juttuun liittyvistä henkilöistä, jotka eivät ole poliiseja. Se on KRP:n tutkinnanjohtajan asia. Joitakin poliiseja on syytä epäillä rikoksesta", Haavisto sanoo.
Lue myös:
Rajamäki: Urkitaepäily äärimmäisen vakava asia
Teleurkinnasta epäillyt poliisit jatkavat toistaiseksi viroissaan
Valtioneuvoston kanslia sai tietää urkinta epäilyistä maaliskuussa