Keskustapuolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rantakangas summaa työllisyyden ja talouden hallituksen suurimmiksi haasteiksi. Syksyn budjettiriihestä tulee siksi erittäin tärkeä. Hallituksen pitäisi kyetä vastaamaan globalisaatiotyöryhmän väliraportin haasteisiin.
"Tietynlainen huolenaihe minulle on, että mitä sille merkitsee SDP:n tuleva puheenjohtajakisa. Onko heillä rohkeutta välttämättömiin uudistuksiin nyt etupainoisesti niin verotuksen kuin työn kannustavuudenkin osalta".
Hallituksen isoista ratkaisuista yritysveropaketti on jo kiinni. Myös miljardin euron veropoliittista ratkaisua Rantakangas pitää hallitustaipaleen onnistumisena samoin kuin sukupolvenvaihdosta yrityksissä helpottavaa verokohtelua. Tärkeäksi hän kokee myös yksimielisen päätöksen liikenneverkon kehittämisinvestointien asettamisesta tärkeysjärjestykseen.
Budjettiriihen iso haaste on vastaaminen kansainväliseen kilpailutilanteeseen. Matalan tuottavuuden työn kannattavuutta pitäisi pystyä parantamaan ja iso ratkaisu rahoituksen sekä menokehyksen osalta on valtionyhtiöiden myyntitulojen kohdentaminen. Yksi esimerkki on juuri koko liikenneverkon 17 kärkihankkeen paketin toteuttaminen vielä kuluvan vaalikauden aikana.
Rantakangas listaa budjettiriihestä myös veropolitiikan linjan, työllistämisen sivukustannukset infrastuktuurin toteuttamisen ohella.
Turha episodi
Antti Rantakangas kuvaa SDP:n sittemmin nopeasti maisemoimaa kierrosta komissaarin valinnassa turhaksi episodiksi ja näytelmäksi, koska pääministeri Matti Vanhanen on jo pidemmän aikaa korostanut EU-komissaariasian olevan niitä harvoja asioita hallituksessa, jotka kuuluvat pääministerin valmisteltaviin. Prosessi antoi hänen mielestään selviä merkkejä SDP:n tulevasta puheenjohtajavaalista. Useat tahot halusivat julkisuutta omien intressiensä puolustamiseen.
"Tämän marssijärjestyksen piti olla selvä. Tuettiin koko hallituksen voimin Paavo Lipposta komission puheenjohtajaksi ja kun se ei onnistunut, oli luonnollista, että pääministeri asettaa oman ehdokkaansa hallituksen käsittelyyn."
"Se, että ennen ensimmäistä neuvottelua SDP:n eduskuntaryhmä tuli julkisuuteen omalla ehdokkaallaan, oli huonosti harkittu tai ainakin tyylitön. Lopputulos on se, mikä oli odotettukin", Rantakangas sanoo. "Tietysti tässä taustalla on SDP:n sisäinen kisakin. Vuoden päästä on puoluekokous ja puheenjohtajavalinta. Se tulee varmasti herkistämään SDP:n sisäistä tilannetta."
Rantakangas yhtyy näkemykseen, että Paavo Lipponen yllättyi sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäreen vetämisestä nimenä komissaariehdokkaaksi. Peli vihellettiin poikki, kun valtiovarainministeri Antti Kalliomäki ilmoitti Brysselissä SDP.n ministeriryhmän asettuvan Olli Rehnin taakse.
"Lipponen oli hyvin informoitu Vanhasen näkemyksistä ja ainakin ministeriryhmässä ja työvaliokunnassa käydyissä keskusteluissa oli se henki, että Lipponen ymmärtää hyvin pääministerin ajatuskulun. Loppuhuipennus oli siksi kiusallinen."
"Taustalla on hallituksen sopimus pelisäännöistä. Tähän saakka esittelevän ministerin kanta on tullut ratkaisevaksi ja pääministeri on tukenut tätä linjaa kaikkien ministereiden osalta. Oli luonnollista, että näin menetellään komissaarinkin suhteen. RKP on pitänyt kiinni siitä, että he ovat lojaaleja esittelevälle ministerille."
Rehn nimitettiin komissaariehdokkaaksi keskiviikkona ja nyt mennään eteenpäin. Tavoitteena on mahdollisimman hyvä salkku ja toiveissa on saada Rehn EU:n kilpailukyvystä ja kehityksestä vastaavaan taloustiimiin; salkku olisi Rehnin ja Suomen kannalta haastava.
Antti Rantakankaan mielestä ratkaisussa ei ole kyse käänteestä hallituksen valtasuhteissa. Hän viittaa uudelleen hallituksen pelisääntösopimukseen ja katsoo Matti Vanhasen toimineen viisaasti, kun ei ole antautunut puoluepoliittiseen nokitukseen. Ratkaisuissa on näkynyt se, että valinnoista merkittävä osa on tullut sosialidemokraattisen hallituspuolueen kautta ja toisekseen sekin, ettei keskustalla ole kahdeksan oppositiovuoden jälkeen ollut kaikkiin tehtäviin mitat täyttäviä henkilöitä.
Itseoikeutettu ehdokas
Tuoreet gallupit kertovat pääministeri Matti Vanhasen nauttivan sellaisia suosiolukuja, joihin vain tasavallan presidentti Tarja Halonen on saanut viime vuosina tottua. Hyvä kysymys tässä valossa on, kumman keskustapuolue aikoo asettaa presidenttiehdokkaakseen, Anneli Jäätteenmäen vai Matti Vanhasen. Rantakangas ei kuitenkaan halua olla panemassa heitä vastakkain.
Rantakangas tukeutuu kesän puoluekokouksen päätökseen, jonka mukaan asiasta päätetään puolueessa vasta syksyllä 2005. Toisaalta puolueen perinteet velvoittavat asettamaan oman ehdokkaan.
"On haluttu toimia siten, että nykyisellä tasavallan presidentillä on mahdollisimman vahva tuki tehtävänsä hoitamisessa ja tällaista kampanjaa ei käynnistetä turhan aikaisin. Meillä on hyviä ehdokkaita ja on realistista sanoa, että asia on tässäkin Matti Vanhasen käsissä. Mikä on hänen kiinnostuksensa, niin sen mukaan mennään."
"Nämäkin mielipidemittaukset tukevat sitä linjaa, että nyt hänet on valittu pääministerin tehtävien hoitoon ja jos joskus tilanne muuttuu ja vaaliasetelma ajankohtaistuu, niin hän on halutessaan itseoikeutettu ehdokas."
Kysymykseen voiko Vanhanen pääministerinä lähteä kilpasille Halosen kanssa vastatessaan Rantakangas päätyy sanaan työrauha. Pääministerin tehtävä on tällä hetkellä substanssi- ja asiamielessä tasavallan ykköstehtävä, mutta presidentin tehtävä ilman muuta se politiikan arvostetuin, Rantakangas tähdentää.
"Yhteistyö pääministerin ja presidentin kanssa on hyvä ja se on tullut monessa asiassa esille. Näissä asiakysymyksissä heillä on hyvin yhteneväiset näkemykset ja linjat. Sen takia ymmärrän hyvin, että Vanhanen keskustan puheenjohtajanakin oli kannattamassa ja ajamassa sitä linjaa, ettei käynnistetä presidenttikisoja liian aikaisin. Syksyllä 2005 tulee arvioitavaksi, onko hän kisassa mukana vaiko ei."
Miksi keskustapuolue ei aikaisemmin keksinyt Vanhasta puheenjohtajakseen?
"Kun käytiin puheenjohtajakisaa Hämeenlinnassa ja ehdokkaat kiersivät maakunnissa, esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla, yleinen arvio oli se, että Matti Vanhanen hallitsee asiat parhaiten, mutta Anneli Jäätteenmäen avulla keskusta voittaa vaalit", Rantakangas korostaa. "Ainakaan henkilökohtaisesti Vanhasen hyvä asianhallinta ja sitten tämä luottamusta herättävä, linjakas tyyli, ei ole ollut yllätys.
Nato ja kunnallisvaalit
Rantakangas sanoo, että eurovaalien tulos oli erinomainen sekä Anneli Jäätteenmäen että keskustapuolueen kannalta. Hänen mielestään Jäätteenmäki oli myötävaikuttamassa kolmien vaalien menestykseen, ensin kunnallisvaalien, sitten eduskunta- ja EU-vaalien. Rantakankaan mukaan hän sai eurovaaleista uuden alun ja pitää viisautena, että ei lähdetä välittömästi hakemaan uusia tehtäviä tai rooleja.
"Tässähän on rankka vuosi, reilu vuosi takana ja on ollut niin ylämäkeä kuin alamäkeäkin sekä puolueella että henkilöillä, mutta luulen, että nyt syntynyt ratkaisu äänestäjien tuella oli optimiratkaisu kaikkien kannalta. Hän saa todella vahvan valtakirjan unionipolitiikkaan ja toisaalta kotimaan politiikan ja keskustan osalta toteuttamaan joudutut järjestelyt ovat nyt kiistattomat. On selvä työrauha ja toimintaedellytys."
Nato-kysymys on ollut EU:n tapainen mörkö keskustapuolueessa. Viime puoluekokouksen kanta on tulkittu lievennykseksi, mutta Rantakankaan mielestä mahdollinen optio kirjattiin jo Hämeenlinnassa. Nyt se kirjattiin samaan muotoon kuin hallituksessakin. Rantakangas muistuttaa myös, että ratkaisu on kahden lukon, puoluekokouksen kannan sekä kansanäänestyksen takana. Syksyllä annettava puolustus- ja turvallisuuspoliittinen selonteko ei tuo mitään muutosta.
"Uskon, että seuraavissa eduskuntavaaleissa tämä nousee konkreettisemmin esille jo siitä syystä, että kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen on hyvin aktiivisesti tätä Nato-jäsenyyttä ollut virittämässä ja on selvää, että se nousee esille. Sen takia voi sanoa, että meidän linjamme on kyllä viisas tässä, emme lähteneet intoilemaan. Hieman yllätti tämä Kataisen vahva profiloituminen, mutta se on hänen ja heidän asiansa."
Tuoreiden gallup-lukujen mukaan keskustapuolue olisi noussut aivan demareiden kantaan ja kokoomus lisännyt kannatustaan. Asiantuntijan mukaan tämä viittaisi siihen, että syksyn kunnallisvaalien asetelmat noudattelisivat kevään eurovaalien linjaa. Rantakangas uskoo, että ne heijastelevat yleistunnelmaa, vaikka vaalit ovat täysin erilaiset. Hänen mielestään ehdokasasettelu ratkaisee, kuntien näkymät ja yleispolitiikka luovat vain kuorrutuksen.
"Kyllä me keskustassa olemme tiedostaneet, että kokoomus on uuden puheenjohtajansa johdolla aiempaa kovempi haastaja ja senkään takia liikaan tyytyväisyyteen ei ole aihetta. Itse olen sanonut, että kun meillä on keskustan ja SDP:n muodostama hallituksen runko, niin toivon, että voisimme vahvistaa tätä yhteistyötä myöskin kunnissa. Jos ajattelee Pohjois-Suomea ja Pohjois-Pohjanmaata, niin Oulu voisi olla esimerkin näyttäjä."
"Olen puhunut tästä Eero Heinäluomallekin ja hän piti ajatusta järkevänä."