SDP:n puheenjohtaja puhemies Paavo Lipponen sanoo harkitsevansa ehdokkuuttaan EU-komission puheenjohtajaksi sen mukaan, minkälainen rooli komissiolle aiotaan tulevaisuudessa antaa.
Lipponen sanoi maanantaina EU:n laajentumista käsittelevän kirjan esittelyssä, että hän on kiinnostunut vain sinä tapauksessa, että komission aloitteellinen asema säilyy vahvana, eikä sitä alenneta byrokraattiseksi elimeksi.
"Sellainen kehitys ei olisi EU:lle hyväksi", sanoi Lipponen.
Valinta riippuu sekä päätöksistä unionin johtajien kesken EU:n huippukokouksessa että kesäkuun europarlamenttivaaleista, Lipponen huomautti. Keskustelu valinnoista on siten hänen mielestään vielä ennenaikaista. Lipponen kiisti samalla, että hänen matkustelunsa Euroopassa olisi osa kampanjaa.
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) sanoi viikonloppuna, ettei Lipponen ole itsestään selvä Suomen ehdokas muihin komissaarien tehtäviin, jos häntä ei valita komission puheenjohtajaksi.
Tätä Lipponen ei kommentoinut muuten kuin todeten, ettei hän aio osallistua kotimaiseen kaupankäyntiin nimityksistä.
Presidentti
tarvitaan
EU-tutkija Peter Ludlow'n kirjaesittelyssä Lipponen puuttui myös EU:n presidentin nimitykseen, jota Suomi ja hän itse aikoinaan vastustivat tiukasti.
Hän totesi tulleensa tässä asiassa eri linjalle; viimeistään viime joulukuun epäonnistunut huippukokous Brysselissä osoitti, että presidentti on tarpeellinen.
Laajentuneessa unionissa ei kenelläkään pääministerillä ole mahdollisuutta täysipainoisesti ja täysiaikaisesti johtaa Eurooppa-neuvoston eli EU:n huippukokouksen työtä, Lipponen arvioi.
Presidentin tulee Lipposen mielestä toimia tiiviissä yhteistyössä komission puheenjohtajan kanssa.
Presidenttiä ei kuitenkaan voida valita ennen kuin uusi perustuslaki on voimassa, mihin voi mennä vielä useita vuosia. Lipposen mielestä tarve on niin kiireellinen, että pitäisi pohtia asiaan luovaa ratkaisua.
"On selvä, että Eurooppa-neuvosto on keskeinen EU:n toimintaa ohjaava toimielin."
Lipponen sanoi, että laajentuneessa EU:ssa on yhä tärkeämpää katsoa tarkkaan, mitkä asiat ovat sellaisia, että ne otetaan esille EU-johtajien kesken. Pieniin yksityiskohtiin ei pitäisi johtajien tasolla enää takertua, koska niihin ei yksinkertaisesti ole aikaa.
"Kiusoittelin joskus Saksan liittokansleria Gerhard Schröderiä, joka istui vieressä ja pomppi tuolissaan, sanoen, että minulla on sitten kolmekymmentä muutosesitystä päätöslauselmiin", Lipponen muisteli.
Sen sijaan asioita pitää pohjustaa etukäteen. Se edellyttää hyviä yhteistyösuhteita joka suuntaan.
"Erityisen tarpeellista tämä on pääministereiden kesken. Siellä asiat todella tapahtuvat. Olenkin kannustanut hallitusta ja pääministeriä olemaan tässä aktiivisia."
Ytimen oltava
avointa
Saksan ja Ranskan perinteiseen yhteistyökumppanuuteen on viime aikoina pyrkinyt mukaan myös Britannia. Lipposen mukaan mikään EU-ydin ei saa olla sellainen, joka soisi jäsenilleen erityisiä oikeuksia, esimerkiksi olla piittaamatta yhteismarkkinoiden säännöistä tai suojella omia markkinoitaan. "Se olisi tuhoisaa sekä ytimelle että koko EU:lle", Lipponen varoitteli.
Sinänsä kolmen suuren yhteistyössä ei ole tuomittavaa, jos ne pystyvät toimimaan unionin johtavina voimina, eivätkä vain pyri suojelemaan omia etujaan.
Lipponen kehotti kuitenkin osapuolia toimimaan avoimemmin: sekä muilla jäsenmailla että kansalaisilla on oikeus saada tietää, mitä näissä kokouksissa puhutaan.