Pääministeri Paavo Lipponen (sd.) suhtautuu epäillen ajatukseen, jonka mukaan Euroopan unionilla pitäisi olla oma presidentti. Lipposen mielestä tämä ei saisi ainakaan tapahtua EU:n komission aseman kustannuksella.
"Meidän on oltava hyvin varovaisia ennen kuin tähän mennään. Jos tarkoituksena on samalla vähentää komission ja sen puheenjohtajan painoarvoa, ehdotus on hyvin vaikea nielaista", Lipponen sanoi Brysselissä.
Samalla Lipponen myönsi EU:n tarvitsevan näkyvämmän ulkopoliittisen edustuksen, jotta unioni voisi puhua yhdellä äänellä. Lipponen otti asiaan kantaa keskiviikkona tiedotustilaisuudessa, jonka hän piti yhdessä komission puheenjohtajan Romano Prodin kanssa.
Ajatus EU:n ministerineuvoston presidentistä ei ole uusi. Sitä ovat viime viikkoina lämmittäneet julkisuudessa lähinnä Britannia ja Ranska. Etenkin Britanniassa on innostuttu siitä, että pääministeri Tony Blair voisi tulevaisuudessa nousta unionin keulakuvaksi.
Lipposen mukaan tällä hetkellä on toki syytä olla avoin kaikenlaisille ehdotuksille, kun keskustelu EU:n tulevaisuudesta on vasta kunnolla pääsemässä vauhtiin.
"Konventtikin on vasta aloittamassa työnsä, joten on aika analysoida asioita", Lipponen tähdensi.
Lipposelta tukea
Prodin esitykselle
Keskiviikkona Lipponen antoi alustavan tukensa komission esityksille EU:n rakenteiden uudistamiseksi, jotka Prodi esitteli keskiviikkona. Pääministeri ei kuitenkaan halunnut kommentoida yksityiskohtia.
"Esityksen päälinjat ovat tukemisen arvoisia. Tarvitsemme tehokkaamman yhteisön ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja siihen liittyviä järjestelyjä", Lipponen totesi.
Lipposelta kysyttiin myös, mikä ulkopoliittisen edustajan Javier Solanan rooli ja asema pitäisi olla jatkossa. Komissio haluaisi asteittain sulattaa Solanan ja ulkosuhdekomissaarin Chris Pattenin roolit komission alaisuuteen.
"Tärkeintä on varmistaa, että komissiolla on täysi rooli ulkosuhteissa. Tällä hetkellä tilanne ei ole täysin tyydyttävä", Lipponen arvioi.
Pääministeri varoitti myös, että EU:hun ei pidä luoda eri tason jäsenmaita rakenteita muuttamalla. Unionissa on kannettu huolta mm. lisääntyvästä hallitusvälisyydestä, joka heikentäisi perinteistä yhteisömetodia ja sitä kautta pienten jäsenmaiden painoarvoa.
"Jos luomme eri tason jäsenyyksiä unioniin, kuten suuret ja pienet, nuoret ja vanhat, se tulee väistämättä vaikuttamaan EU:n kilpailukykyyn", Lipponen sanoi.
Lipponen toisti, että nykyinen kuuden kuukauden puheenjohtajakierto tuskin toimii kun EU:ssa on pian 25 jäsenmaata. Hän tosin muistutti, että asia kuuluu vuoden 2004 hallitusten välisille neuvotteluille ja sitä aiemmin tulevaisuuskonventille.