Presidentinvaaliin on aikaa enää vajaat viisi viikkoa. On jo korkea aika, että sekä ehdokkaiden tenteissä että näiden omissa esiintymisissä teemat viedään niihin asioihin, jotka kuuluvat presidentin toimivaltaan.
Presidentin keskeinen tehtävä on perustuslain mukaan johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa sekä päättää Suomen suhteista ulkovaltoihin. Toki arvojohtajuudellekin jää tilaa, koska valtiosääntö ei sellaisesta puhu mitään - ei määrää, eikä kiellä.
Sisäpolitiikassa sen sijaan valtaoikeuksia on takavuosista kutistettu reippaasti. Tätä osa ehdokkaista ei meinaa tai halua muistaa, eikä osa äänestäjistäkään.
SDP:n ehdokas Paavo Lipponen vei viikonloppuna keskustelua niihin teemoihin, joihin vaaleissa pitää ottaakin kantaa. Entinen pääministerihän täräytti puheessaan julki aiheellisen näkökulman Suomen eurooppapolitiikan ja turvallisuuden yhteydestä.
Lipponen totesi, että vetäytyminen eurosta tietäisi Suomen putoamista Länsi-Euroopasta "epävarmuuteen, olotilaan, jossa vaikutusmahdollisuutemme omaan kohtaloomme heikkenisivät olennaisesti".
Ehdokkaan mukaan Venäjä on aina suhtautunut kielteisesti EU:n yhteistyön syventämiseen ja unioniin, joka esiintyy yhdellä äänellä. Lipposen mielestä Venäjä hoitaisi suhteensa Suomeenkin mieluimmin puhtaasti kahden kesken, jolloin asetelma muuttuisi hyvin epätasaiseksi.
Näkökulma ei ole uusi, mutta se oli syytä palauttaa keskusteluun. Turvallisuuspolitiikkahan oli Suomen EU-jäsenyyden keskeinen peruste. Asian tosin tunnusti julkisesti presidentti Mauno Koivisto vasta Suomen jäsenyyden jo alettua. Sodan nähnyt mies tiesi, mitä se on, kuu pieni maa jää yksin.