Pääministeri Paavo Lipponen (sd.) muistutti torstaina työllisyysseminaarissa Kotkassa, että työllisyystavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan muutakin kuin onnistuneen talouspolitiikan mukanaan tuomaa talouskasvua.
Erityisesti hän nosti esille ammatillisen koulutuksen, joka tulisi räätälöidä kohtaamaan työpaikkojen vaatimustason.
"Tarvitaan nykyistä laajemmat mahdollisuudet opiskella työelämälähtöisesti esimerkiksi oppisopimuskoulutuksella, jotta teoreettista kouluttamista vierastavat ihmiset saadaan mukaan", Lipponen sanoi.
Aivan liian monen nuoren on vaikea selviytyä peruskoulusta kunnialla läpi, Lipponen arvioi.
Peruskoulu tuottaa vaikeuksia joka viidennelle. Noin seitsemän prosenttia ikäluokasta jää peruskoulun jälkeen jatkokoulutuksen ulkopuolelle ja ammatillisen koulutuksen keskeyttää arviolta joka kymmenes sen aloittaneista.
Näistä tyhjän päälle peruskoulun jälkeen jäävistä on huolehdittava yhdessä, Lipponen sanoi.
"Tarvitaan erityistä panostusta nuoriin, alue- ja paikallistasolla. Tarvitaan räätälöityjä palvelukokonaisuuksia, kuntoutusta, koulutusta, tukityötä - nykyistä pidempiä työllisyyspolkuja, jotka ottavat huomioon ihmisen elämäntilanteen ja auttavat porras portaalta eteenpäin", Lipponen luetteli.
Myös eläkeratkaisut niille ihmisille, joiden työkyky on sairauden tai pitkän työttömyyden vuoksi menetetty ovat hänen mukaansa tarpeen.
Tarvitsemme pehmeämpiä työmarkkinoita, jotka hyväksyvät ihmisen puutteineen, Lipponen sanoi. Syrjäytymisen kehittymiseen pitää puuttua ennen kuin lääkäriä ja eläkkeelle ohjaamista tarvitaan.
"Heikon ammattitaidon omaavan työvoiman mahdollisuuksia voidaan tukea myös veropolitiikalla. Kohdistamalla veronalennusvarat - kuten tähän saakkakin pitkälti on tapahtunut - pienituloisille, voidaan työllistämistä edistää. Se tukee myös tulonjaon kehittymistä tasaisempaan suuntaan", Lipponen sanoi.
Lipponen myös muistutti, että Suomessa työvoima painottuu lähivuosina yli 55-vuotiaisiin ihmisiin. Sen vuoksi olisi eläkkeelle siirtyminen saatava nousemaan parilla kolmella vuodella lähimmän kymmenen vuoden aikana.
"Tähän on kolmikantaisesti sovittujen eläkeratkaisujen kautta täysi mahdollisuus, kunhan ratkaisut saadaan nopeasti viimeistellyiksi. Keskeistä on myös työnantajien asenteiden muuttuminen nykyistä suopeammiksi vanhojen ihmisten työllistämiseen," Lipponen totesi.
Vaikka työttömyys on edelleen alentunut siitä huolimatta, että bruttokansantuote on ajoittain jopa supistunut, on Lipposen mukaan jatkossa varauduttava toisenkinlaiseen kehitykseen.
Vahvan kasvunkin aikana on olemassa riski siitä, että työttömyys kääntyy ainakin hetkellisesti nousuun.
"Työvoimapolitiikka ei ole yksin lisätalousarviolla hoidettavaa suhdannepolitiikkaa. Haasteena on rakenteellisen työttömyyden alentaminen, joka vaatii koko yhteiskuntapolitiikan panosta. Kysymys ei ole vain uhrauksista, sillä työttömyyden alentaminen on avain monen ongelman ratkaisuun", Lipponen tähdensi.