Eduskunnan puhemiehenä jatkava SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipponen perää tosiasioiden pohjalta käytävää keskustelua ulkopolitiikasta. Lisäksi Lipponen vetosi, että viittaukset tehdään konkreettisiin päätöksiin.
Lipponen torjuu syytökset sekavasta ulkopoliittisesta linjasta. Hän pitää ulkopolitiikasta käytävää keskustelua sinänsä tervetulleena, mutta toivoo siihen tarkkuutta ja tosiasioita.
Lipponen korosti eduskunnan tiistaisten puhemiesvalintojen jälkeen pidetyssä tiedotustilaisuudessa, että ulkopolitiikan konsensus on meneillään olevalla vaalikaudella vahvistunut. Hän huomautti, että muun muassa osallistumisesta EU:n puolustusyhteistyöhön ollaan laajalti samaa mieltä. "Natostakin on keskusteltu, mutta yksikään puolue ei ole esittänyt, että liitytään Natoon". Eikö sekin ole mielenkiintoista", Lipponen lisäsi.
Viestit tosiasioihin pitäytymisestä oli kohdennettu muun muassa tohtori Jukka Tarkalle, joka kirjoituksessaan viime sunnuntain Helsingin Sanomissa arvosteli Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Lipponen ei maininnut nimeltä ketään, mutta hänen tosiasioita peräänkuuluttava lausuntonsa oli vastaus Tarkan arvostelua koskevaan kysymykseen.
Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) poltti maanantaina päreensä "Eva-tohtorien" eli Tarkan ja Risto. E. J. Penttilän viime aikaisista väitteistä sen verran pahasti, että syytti nettisivuilleen laatimassa happamassa kirjoituksessa heitä ulkopoliittisesta "puoskaroinnista". Tuomiojan mukaan kyse on pyrkimyksestä estää Tarja Halosen uudelleenvalinta presidentiksi.
Myös eduskunnalta Lipponen toivoi, että keskustelussa pysytään faktapohjalla. Varapuhemies Ilkka Kanerva (kok.) ennusti, että presidentinvaalitaisto heijastuu loppuvuodesta myös eduskuntaan. Hänestä se on täysin luonnollista. Lipponen heitti tähän, että saahan eduskunnassa tehdä politiikkaakin. Varapuhemies Markku Koski toivoo eduskuntaan lisää ajankohtaiskeskusteluja. "Tulevaisuudestakin on syytä puhua eikä takertua vain menneeseen", Koski sanoi.
Perustuslain muutos
voi tulla eteen
Kanervan mukaan uusi perustuslaki panee eduskunnan olennaisempaan rooliin kuin kertaakaan aikaisemmin Suomen itsenäisyyden aikana. Nyt hänen mielestään on kyse siitä, miten eduskunta vastaa tähän haasteeseen.
Jos tarvetta ilmenee, eduskunnalta pitää Kanervan mielestä löytyä myös rohkeutta muuttaa perustuslakia. "Ei se ole sellainen tabu, joka pitää jäädyttää", Kanerva korosti. Hänen mukaansa perustuslainkin on vastattava ajan haasteisiin eikä mitään rimakauhua lain korjaamiseen saa tuntea.
Kanervan mukaan EU:n nopean toiminnan joukkojen kohdalla eteen saattaa tulla tilanne, että perustuslakia on täsmennettävä. Vastaan voi tulla toimivaltaongelmia. "Tämän takia päätöksenteko Suomessa ei saa puuroutua", Kanerva sanoi ja viittasi kysymykseen siitä, miten hallituksen ja presidentin suhde päätöksenteossa kulkee. Kanerva vakuutti, että ongelmien ilmetessä perustuslain korjaaminen "ei tee kipeää".
Lipponen puolestaan ei näe mitään tarvetta perustuslain peukalointiin siinä, kuka EU-asioista tietoja eduskunnalle antaa. Hänen mukaansa hallitus on jakanut tietoa hyvin.
Eduskunnassa on juuri perustettu varapuhemies Ilkka Kanervan johtama työryhmä selvittämään, miten eduskunnan järjestäytymisprosessia tulisi muuttaa. Kanervan mukaan eduskunta joutuu nykyisin kaksoisjärjestäytymiseen, koska ensimmäisille valtiopäiville järjestäytyminen tapahtuu ennen kuin uusi hallitus on kasassa. Hallituksen muodostaminen jälkeen joudutaan järjestäytymään uudestaan, kun ministereiksi siirtyneiden paikat pannaan uusjakoon.