Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen (sd.) torjuu Ruotsin ulkopoliittisen instituutin johtajan Tomas Riesin väitteet siitä, että Suomen ulkopolitiikka on viime vuosina jämähtänyt passiiviseksi.
Lipposen mielestä Suomessa on viime vuosinakin tehty merkittäviä ratkaisuja. Myös Suomen EU-puheenjohtajuuskausi on ollut menestyksekäs.
"Tällä vaalikaudella on tehty myös se merkittävä ratkaisu, että Suomi on selkeästi asettunut Euroopan unionin puolustusyhteistyön ytimeen."
Lipponen muistuttaa, että Suomi on mukana ensimmäisissä, jo tammikuussa päivystysvuoronsa aloittavissa EU:n nopean toiminnan joukoissa yhdessä Saksan ja Hollannin kanssa.
"Suomi on unionin ytimessä, jossa Ruotsi ei ole. Ymmärrän sen, että Ruotsi haluaa nyt kunnostautua muulla tavoin, kun se ei ole Euroopan unionin rahaliitto Emussa", Lipponen lisää.
Ries väitti, ettei Suomen ulkopolitiikassa ole tapahtunut mitään kuuteen vuoteen, mutta Ruotsin ulkopolitiikka on saanut vauhtia uuden hallituksen myötä.
"Tuli heti mieleen kysymys, mistä Ries oikein puhuu ja mitä hän tarkoittaa ulkopolitiikalla. Mitä ihmeen irtiottoa hän mahtaa tarkoittaa", Lipponen kuittaa syytökset.
"Suomi on voinut hyödyntää myös Venäjä-suhteitaan. EU:n puheenjohtajana nähtiin, että Suomella on annettavaa", Lipponen toteaa.
Puhemies sanoo olevansa pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) kanssa samaa mieltä siitä, että Suomi on kuluneen vaalikauden aikana ollut ulkopolitiikassa erittäin aktiivinen.
Samalla linjalla
Nato-joukkoihin
Tomas Ries syytti keskiviikkona Yleisradion haastattelussa Suomen ulkopoliittisista johtoa passiivisuudesta. Hän ennakoi, että maiden välille syntyy ulkopoliittinen railo, joka on konkretisoitumassa suhtautumisessa Naton nopean toiminnan NRF-joukkoihin.
Ruotsi harkitsee osallistumista NRF-joukkojen operaatioihin. Presidentti Tarja Halonen on suhtautunut ajatukseen torjuvasti. Myös pääministeri Vanhanen on korostanut Suomen osallistumista vain EU-pohjaiseen yhteistyöhön.
Puhemies Paavo Lipposen mielestä on tärkeää, että Suomi ja Ruotsi pyrkivät samalle linjalle suhtautumisessa Naton nopean toiminnan joukkoihin. "Onhan meillä nyt täysin sama suhde Natoon, olemme aktiivisia rauhankumppanuudessa."
Lipponen toistaa näkemyksensä, ettei NRF-joukkoihin osallistumista pidä Suomessa suoralta kädeltä torjua.
Ennenaikaisia
lausuntoja
Lipposen mielestä on ymmärrettävää, jos meillä ei ole nyt juuri varaa irrottaa resursseja näihin joukkoihin kuten Ruotsilla.
Lipposta askarruttaa, että suhtautumisessa Naton nopean toiminnan joukkoihin on "ajauduttu antamaan julkisia lausuntoja asiassa, joka on täysin kesken". Hän huomauttaa, ettei joukoista ole keskusteltu hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassakaan.
"Lausunnoilla on luotu tapahtuneita tosiasioita, vaikka koko asia on uusi eikä siitä ole mitään kunnollista tietoa", Lipponen painottaa.
Hänen mielestään on hyvin valitettavaa, mikäli Suomen ja Ruotsin tähän asti tapahtunut yhtä jalkaa kulkeminen ja yhteinen aloitteellisuus suhteessa Natoon lähtee hajoamaan.
"Koska yhdessä voimme saada aikaan jotain ja myös vaikuttaa paremmin."