Pääministeri Paavo Lipponen (sd.) rauhoitteli Nato-yhteistyöstä heränneitä epäilyjä torstaina. Lipponen sanoi eduskunnan kyselytunnilla, että kysymys on rauhankumppanuuteen kuuluvasta yhteistyöstä ja pelkästä tietojen vaihdosta.
"Aivan erikseen ovat sitten ratkaisut, olemmeko mukana operaatioissa ja mitä satamia tai muita liikennekohteita tulisi kysymykseen."
Suomen ja Naton kumppanuustavoitteita tarkistettiin aiemmin viikolla neuvotteluissa Helsingissä. Suomi lupasi selvittää vuoteen 2003 mennessä, miten eräitä lentokenttiä ja satamia tulisi kehittää, jotta ne soveltuisivat myös Naton koneiden, alusten ja joukkojen vastaanottoon.
Lipposen mukaan selvitys mahtuu täysin Suomen liittoutumattomuuslinjan puitteisiin. Mistään yhteisestä puolustuksesta Naton kanssa ei ole kysymys.
Vasemmistoliiton Esko-Juhani Tennilä oli aivan toista mieltä. Tällainen toiminta ei sovi mitenkään yhteen liittoutumattomuuden kanssa.
"Nyt valmistellaan Nato-masiinaa. Puuttuu enää vain töpselin laittaminen seinään, ja se vaihe tulee varmasti seuraavassa eduskunnassa", Tennilä sanoi.
Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) vastasi, että tämä on varautumista EU:n kriisinhallintaan, jossa mahdollisesti käytetään Naton resursseja.
Jaakko Laakso (vas.) tulkitsi, että filosofia maan hallituksessa on muuttunut. Aiemmin Suomi halusi välttää joutumasta kriisitilanteessa sotatoimien näyttämöksi, mutta nyt varaudutaan siihen, että kriisitilanteissa voidaan kutsua paikalle sotilasliiton taistelujoukkoja.
Asiaa paheksuttiin laajemminkin vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä. Se huomautti kannanotossaan, että rauhankumppanuussopimus Naton kanssa tehtiin Esko Ahon hallituksen aikana ilman, että sitä olisi käsitelty eduskunnassa.
Tennilä kirjelmöi asiasta torstaina oikeuskanslerille ja pyysi tätä selvittämään, miten eduskunnan päätösvaltaa Nato-lähentymisessä vahvistetaan.
Tennilän mielestä viimeistään satamien, lentokenttien ja rautatieasemien muuttaminen Naton armeijoille sopiviksi edellyttää eduskunnan päätöstä.