MIKKELI
Pääministeri ja SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipponen perää keskenään nahistelevilta hallituspuolueilta yksituumaisuutta vaalikauden viimeisen budjetin tekoon.
"Talouden, työllisyyden ja tulopolitiikan haasteet vaativat hallitukselta päättäväisyyttä ja yksituumaisuutta", Lipponen sanoi tiistaina Mikkelissä kokoontuneelle SDP:n eduskuntaryhmälle. Hän kehui hallituksensa saavutuksia ja kansalaisten luottamusta talouteemme ja varoitti: "Tätä luottamusta ja sen perustaa, poliittista vakautta, ei pidä nyt horjuttaa turhalla nahistelulla."
Lipposen mukaan budjetin raamit ovat niin tiukalla, että riitojen mittaluokat ovat väistämättä pieniä.
Kuitenkin valtiovarainministeri Sauli Niinistön (kok.) ja eri ministerien kahdenkeskisistä neuvotteluista jäi torstaina alkavaan hallituksen budjettiriiheen miljardin euron riita. Lisäksi päähallituspuolueiden eli SDP:n ja kokoomuksen näkemykset veronkevennyksistä ovat täysin päinvastaiset. Kokoomus pitää niistä kiinni.
SDP:ssä on vahvana henki, että veronkevennykset jätetään myöhemmäksi syksyyn pelivaraksi tuloratkaisuun.
Tämän näkemyksen toisti Mikkelissä SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kallio-
mäki. Hänen mukaansa kevennyksiin sisältyy kohtuuttoman suuri riski, joka voisi koitua kohtalokkaaksi keskeisten palveluiden rahoitukselle
Veroja ei voi
jättää ajopuuksi
Lipposen mukaan ei voida ajatella, että hallitus jättää veropolitiikan ajopuuksi, kun budjettiesitys annetaan syyskuun alussa eduskunnalle. "Hallituksen on budjettiriihessä päätettävä veroratkaisun linjasta", Lipponen sanoi. Hänen mukaansa pelkkä inflaatiotarkistus ei riitä, kuten Kalliomäki katsoo.
"Tuloveron alennusta tarvitaan periaatteessa ainakin siihen mittaan, että estetään palkkaveron kiristyminen. Veroratkaisu tulee suosia pienipalkkaisia vähintäinkin valtiovarainministeriön esityksen tapaan. Sen sijaan veronalennusten lopullinen mitoitus on jätettävä riippuvaiseksi syksy tuloratkaisusta", Lipponen sanoi.
Hän korosti, että veromaltti on yhtä tärkeätä kuin palkkamaltti. Puheet "veroalesta" ovat Lipposen mukaan harhaanjohtavia, sillä sairausvakuutusmaksun korotusesityksen kuoppaaminen merkitsee veronalennusvaran huomattavaa supistumista.
Vaalibudjettia
ei tule
Lipponen muistutti, että yhteistyöllä asetettu tärkeysjärjestys ohjaa budjetin tekoa ja sen sosiaalisia painotuksia. Hänen mukaansa budjetin tasapainoa ei pidä horjuttaa, sillä raamit ovat aika lailla kohdallaan.
"Vaalibudjettia perinteisessä mielessä ei tule, vaan budjetti, jolla hallituksen linjan mukaisesti edistetään työllisyyttä ja turvataan hyvinvointipalvelut", Lipponen sanoi.
Budjetin ehdottomasti tärkein kysymys on Lipposen mukaan työllisyys. Vaikka se pysynyt kohtuullisen hyvänä, nyt on käsillä taitekohta. "On syytä pelätä, että työllisyys tulee tästä eteenpäin heikkenemään", Lipponen sanoi ja ilmoitti, että työttömyyden nousun pitää näkyä myös budjetin työllisyysmäärärahoissa.
"Hallituksessa sovitun linjan mukaisesti työllistämisrahoilla työllistettävien lukumäärän tulee nousta työttömyyden noustessa", Lipponen asettui tukemaan työministeri Tarja Filatovin (sd.) vaatimuksia Niinistön esityksen sijasta.
Kunnille lisää
panostuksia
Kolmas suuri budjettikysymys Lipposen mukaan on kuntatalous ja hyvinvointipalvelut, johon työllisyys ja veroratkaisut liittyvät erottamattomasti. Budjettiesitys kaipaa parantamista kuntien hyväksi, mutta kuntien puolestaan on nykyistä paljon päättäväisemmin käynnistettävä rakenteellisia uudistuksia, Lipponen sanoi.
SDP:n ryhmä säesti Lipposta ja nosti työllisyyden lisäksi kunnille annettavat lisäsatsaukset ja hyvinvointipalvelut budjettiriihen tärkeyslistan kärkeen.
SDP vaatii myös etenemistä aikuiskoulutuksessa. Kalliomäen mukaan riihessä pitää saada pää auki hankkeelle. Lähivuosina pitää antaa ammatillinen peruskoulutus noin 100 000 sitä vailla olevalle ihmiselle. "Hallituskumppanit vain puuttuvat rintamasta", Kalliomäki tuskaili.
Ryhmän varapuheenjohtaja Tapio Karjalainen muistutti, että aikuiskoulutus vaikuttaa suoraan työllisyyteen.
Ryhmä kaipaa tukea myös syrjäytymiskierteeseen joutuneille perheille ja lapsille. Varapuheenjohtaja Virpa Puiston mukaan myös koulujen työrauha on palautettava. Sitä ei saada lainsäädäntöä kiristämällä, vaan mm. koulukuraattoreita lisäämällä.