Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen (sd.) hyvästeli tiistaina vaalikauden päättäjäisissä politiikan ja nykyisen eduskunnan.
Jäähyväissanoissaan eduskunnalle Lipponen kehotti arvioimaan edustajien rajoittamattoman puheoikeuden tarpeellisuutta. Puhemiehen mielestä täysistunnoissa puheet jäävät nykyisin usein junnaamaan paikoilleen.
Lipponen muistutti, että uutta perustuslakia valmisteltaessa eduskuntaryhmät eivät halunneet puuttua kansanedustajan vapaaseen puheoikeuteen, joka on kansainvälisessä tarkastelussa harvinaisuus.
- Toivon, että tässä asiassa oltaisiin kypsytty harkitsemaan asiaa uudelleen ja lähestymään parlamenttipuhumisen valtavirtaa, hän opasti.
Lipposen mielestä puhekulttuuria on kehitettävä tarvittaessa säännöksiä muuttamalla, jos eduskuntatyön kiinnostavuutta halutaan todella lisätä.
Kiitosta työtovereille
Vuonna 1983 ensimmäistä kertaa eduskuntaan noussut Lipponen kiitteli puheensa päätteeksi koko eduskunnan väen ja erityisesti työtoverinsa, varapuhemiehet Sirkka-Liisa Anttilan (kesk.) ja Ilkka Kanervan (kok.). Vaikka tunteet olivat pinnassa, Lipponen suoriutui puheestaan niitä purkamatta.
Muistelmien kirjoittamisen pariin siirtyvä puhemies sanoi tuntevansa vilpitöntä kiitollisuutta kuluneista vuosista. Entisen pääministerin suhde toimittajiin on ollut vaiherikas, mutta heitäkin hän muisti lupaamalla tapaamisen vielä "jossakin mukavassa paikassa".
- Silloin ei olla nahkurin orsilla, hän vakuutti.
Lipponen sanoi tehtävänsä eduskunnan puhemiehenä olleen monipuolisen ja antoisan.
- Olen voinut sekä kotimaisissa yhteyksissä että ulkomailla vieraillessani olla aidosti ylpeä satavuotiaasta eduskunnastamme.
Lipponen muistutti, että kehitys kuitenkin jatkuu ja uudet ajat asettavat alati uusia vaatimuksia eduskunnan toiminnalle.
- Pian työnsä aloittava uusia eduskunta saa meiltä perinnöksi aidon halun ja kyvyn muuttaa toimintatapojaan siten, että tehtävämme ylimpänä valtioelimenä tulee hoidetuksi tehokkaasti juhlallisen vakuutuksen sanoin niin, että "voimiemme mukaan puolustamme Suomen kansan ja eduskunnan oikeutta valtiosäännön mukaan", puhemies päätti.
"Eurooppalainen valtiomies"
Varapuhemies Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) katsoi vastauspuheessaan Lipposen saaneen uraltaan ainekset kiistämättömään varmuuteen mielipiteissään.
- Aina eivät näkemyksenne ole herättäneet yksituumaista hyväksyntää, mutta vastaanväittäjät ovat totisesti saaneet nähdä vaivaa perustellakseen mielipiteensä. Muistamme kaikki tapauksia, jolloin itse viesti on hukkunut värikkääseen ilmaisuun. Olette osoittanut, että politiikan ei tarvitse olla harmaata.
Anttila katsoi Lipposen näkemyksellisyyden ja käytännön toiminnan Euroopan-tasolla olleen aivan omaa luokkaansa.
- Te olette niitä harvoja suomalaisia, joiden voi varauksetta sanoa olevan eurooppalainen valtiomies.
Halonen sai istua
Yleensä tasavallan presidentti poistuu salista oman osuutensa jälkeen, mutta nyt nähtiin poikkeus. Lipponen pyysi presidentti Tarja Halosta istuutumaan ja seuraamaan seremonian loppuun. Tuoreeltaan ei ollut selvyyttä, onko kyseisellä tuolilla istunut kukaan presidentti koskaan.
Edustajan tuoleja salissa oli puolestaan tyhjillään, sillä aivan kaikki edustajat eivät olleet vaalikiireiltään ehtineet todistamaan valtiomiehen jäähyväisiä. Sieltä täältä kuuluneesta kröhimisestä saattoi päätellä monen edustajan kylmettyneen vaalisanoman julistuksessa soppatykeillä ja vaaliteltoilla.