Suomen Nato-ratkaisulla ei ole mitään pakkoa tai painetta, sanoi SDP:n puheenjohtaja, puhemies Paavo Lipponen keskiviikkona. Lipponen sanoi SDP:n turvallisuuspoliittisessa keskustelutilaisuudessa Helsingissä, että nyt on aikaa käydä aivan rauhallinen keskustelu asiasta ja antaa kansalaisten pohtia asiaa.
"Ratkaisulla on oltava laaja hyväksyttävyys, joten laaja keskustelu on tarpeen", Lipponen sanoi, mutta ei ryhtynyt puoltamaan asian ratkaisemista kansanäänestyksellä, vaan vertasi ratkaisua pikemminkin rahaliitto Emuun liittymiseen ja ydinvoimaratkaisuun.
Mahdollisen Nato-jäsenyyden toteutuessa Suomen pitää kuitenkin pitää kiinni siitä, että päätökset Suomen osallistumisesta operaatioihin tehdään Suomen eduskunnassa, Lipponen korosti.
"Tämä on viimeinen lukko jota ei pidä luovuttaa", Lipponen sanoi.
Tilaisuudesta ei kehkeytynyt suurempaa jäsentenvälistä väittelyä. Lipponen rauhoitteli keskustelua ja poistui puheensa jälkeen Slovenian presidentin vierailun kunniaksi järjestetyille päivällisille.
Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) toisti aikaisemmin kertomansa kannan, että Suomi voi hyvinkin liittyä Natoon, jos siitä kehittyy Etyj:n kaltainen laaja kriisinhallintajärjestö. Toisaalta, jos Natosta syntyy Yhdysvaltojen voimapolitiikan reservi, ei Suomen jäsenyydelle olisi perusteita.
Keskustelu siitä, onko Suomen liittoutumattomuus vielä olemassa vai ei, on Tuomiojan mielestä kehkeytynyt eksegetiikaksi, teologiseksi sanan selittelyksi johon ei kannata turhaan jumiutua. Nykytila on tyydyttävä, hän korosti.
"Naton ulkopuolella Suomi ei ole jäänyt ilman sellaista tietoa ja vaikutusta, jolla olisi meille oleellista merkitystä osallistuessamme Nato-johtoisiin operaatioihin tai muutoinkaan", Tuomioja vakuutti.
Yhdysvaltoja torjutaan
Lipponen moitiskeli suomalaista Nato-keskustelua turhan yksioikoiseksi. Hän katsoi myös tiedotusvälineiden keskittyvän lähinnä rakentamaan mustavalkoisia vastakkainasetteluja.
"Kansalaiset haluavat lisää tietoa, miettivät näitä asioita. Sen vuoksi juuri nyt ei pidä lähteä tekemään liian nopeita johtopäätöksiä suuntaan tai toiseen."
Suomalaisessa keskustelussa näkyy Lipposen mielestä myös se, että suhde Yhdysvaltoihin on vaikea. Yhteistä arvopohjaa tai yhteistyön tarvetta ei nähdä, vaan Yhdysvallat halutaan nähdä vain imperialistisena maana.
"Todetaan, että Suomen ei ainakaan pidä olla samassa järjestössä", Lipponen sanoi.
Perinteinen suomalainen ulkopoliittinen linja on Paasikiven ja Kekkosen ajoista lähtien kuitenkin perustunut realismiin, tosiasioiden tunnustamiseen ja yhteistyön hakemiseen, hän huomautti.
Hän muistutti, että myös Suomen virallinen kanta on se, että EU:n suhde Yhdysvaltoihin on unionin tärkein ulkosuhde. Sen pitää perustua yhteisille arvoille ja kiinteälle yhteydenpidolle.
"Voimme olla eri mieltä asioista, mutta yhteistä arvopohjaa ei pidä kyseenalaistaa."
Tasa-arvoisena Natoon
Lipponen naljaili tiedotusvälineille, ettei hän nytkään aio sanoa sitä, mitä häneltä odotetaan. Hän selosti silti oman ajattelunsa taustoja ja korosti, että mikäli Suomi Natoon lähtee, lähtee se mukaan omanarvontuntoisena kumppanina, ei hakemaan turvapaikkaa.
Hän muisteli tapaa, miten kylmän sodan aikana Suomea katsottiin pitkin nenän vartta Euroopassa, suomettuneena maana. Hän sanoi törmänneensä monta kertaa tähän asenteeseen.
"Minä olen kysynyt, mitä te teitte vuonna 1940. Taistelitteko? Me olimme yksin - ja selvisimme viisaan politiikan avulla toisesta maailmansodasta. Me emme ole maa kylmästä, jonka pitää päästä Natoon jotta meillä olisi itsetuntoa tai jotta olisimme eurooppalaisia", Lipponen sanoi.