Eduskunnan puhemiehen Paavo Lipposen (sd.) mielestä Suomen Nato-jäsenyyskysymys on nostettava pöydälle ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen.
Lipponen esittää kirjoituksessaan Keskuskauppakamarin Brief-lehdessä, että Nato-kysymys on selvitettävä perusteellisesti seuraavassa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa ja sitä pohjustavassa eduskunnan pohdintaryhmässä. Puhemies toistaa kantansa siitä, että vaalien alla Nato-keskustelu ajautuisi epäanalyyttiseksi.
-- Joka tapauksessa on parempi, ettei Nato-kysymykseen oteta uutta kantaa ennen kuin tarpeelliset selvitykset on tehty, hän painottaa. Kirjoitus perustuu Lipposen viime keväänä Keskuskauppakamarin tilaisuudessa suljettujen ovien takana pitämään puheeseen.
Lipposen mukaan Suomen tulisi olla mukana kaikissa läntisten demokratioiden yhteistyöjärjestöissä. Aseteknologian kallistuessa jo ensi vuosikymmenellä tulee vastaan totuuden hetki ja Suomen on haettava yhteistyötä turvallisuutensa takaamiseksi.
EU:n puolustusyhteistyö ei Lipposen mukaan kelpaa vaihtoehdoksi, sillä EU:sta ei kehity Naton 5. artiklan mukaista kollektiiviseen turvallisuuteen perustuvaa puolustusliittoa lähitulevaisuudessa. Lipponen uskoo artiklan kestävän, sillä se on koko liittouman perusta ja tärkeä etenkin uusille jäsenille.
Puhemiehen mukaan perimmäinen kysymys kuuluu, eikö Suomi tarvitse 5. artiklan mukaisia turvatakuita. Hän kysyy myös, riittäisikö rauhankumppanuus ja hyvä bilateraalisuhde Yhdysvaltoihin, jos Suomi tarvitsisi apua laajamittaisen hyökkäyksen torjunnassa.
-- Eikö USA asettaisi liittolaisensa etusijalle, etenkin jos se olisi rasitettu samanaikaisesti muilla kriiseillä? USA hoitaa kymmeniä liittolaisiaan mieluummin kollektiivisessa yhteisössä kuin bilateraalisten, räätälöityjen suhteiden verkostossa.
Venäjän asevoimien uudistaminen ei Lipposen mielestä lisää Suomeen kohdistuvaa uhkaa. Venäjän osuus Suomen uhkakuvassa liittyy hänen mukaansa naapurimme poliittiseen kehitykseen, jos nouseva nationalismi muuttuu aggressiiviseksi.